Lannerangan välimuotonikamat: esiintyvyys, niihin liittyvät rappeumamuutokset, ja yhteys alaselkäkipuun suomalaisessa väestössä.

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 7

Väitöksen aihe

Lannerangan välimuotonikamat: esiintyvyys, niihin liittyvät rappeumamuutokset, ja yhteys alaselkäkipuun suomalaisessa väestössä.

Väittelijä

lääketieteen lisensiaatti Jaakko Hanhivaara

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Medical Research Center Oulu

Oppiaine

lääketiede

Vastaväittäjä

professori Frank Roemer, Erlangen-Nürnbergin yliopisto, Saksa.

Kustos

dosentti Mika Nevalainen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Lannerangan välimuotonikamat: esiintyvyys, niihin liittyvät rappeumamuutokset, ja yhteys alaselkäkipuun suomalaisessa väestössä.

Lannerangan välimuotonikama on yleinen selän anatominen poikkeama. Välimuotonikamia on useita eri tyyppejä, ja ne luokitellaan käyttäen Castellvi-luokitusta. Välimuotonikama muuttaa selän biomekaanisia ominaisuuksia altistaen lannerangan rappeumamuutoksille. Lannerangan rappeumamuutosten tiedetään olevan yleisempiä alaselkäkivusta kärsivillä henkilöillä kuin oireettomilla henkilöillä. Välimuotonikamien yhteys alaselkäkipuun on ollut kiistelty, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet positiivisen yhteyden kipuun. Välimuotonikamat voivat aiheuttaa kipua mm. rappeumamuutosten kautta.

Väitöskirjan keskeisimmät tavoitteet olivat selvittää välimuotonikamien yleisyyttä suomalaisessa väestössä sekä tutkia välimuotonikamien yhteyttä lannerangan rappeumamuutoksiin ja alaselkäkipuun. Potilasaineisto koottiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa kuvatuista potilaista ja myös Pohjois-Suomen Syntymäkohortti 1966:n lannerangan magneettikuvaustutkimuksia hyödynnettiin tässä väitöskirjassa.

Välimuotonikamien yleisyys kahdessa, erillisessä suomalaisessa tutkimusväestössä oli 29 % ja 21 %. Castellvi-tyyppien II-IV välimuotonikamat olivat yhteydessä lisääntyneisiin rappeumamuutoksiin, ja Castellvi-tyypin III välimuotonikama oli yhteydessä pitkittyneeseen alaselkäkipuun. Tämän väitöskirjan tutkimustulokset voivat auttaa alaselkäkivusta kärsivien välimuotonikamapotilaiden hoidossa.
Viimeksi päivitetty: 8.1.2024