Lapsuuden perherakenne ja jälkeläisen terveys aikuisiällä. Erityinen huomio terveyskäyttäytymiseen, sairastavuuteen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Tiera-auditorio, Santasport Lapin Urheiluopisto, Hiihtomajantie 2, Rovaniemi.

Väitöksen aihe

Lapsuuden perherakenne ja jälkeläisen terveys aikuisiällä. Erityinen huomio terveyskäyttäytymiseen, sairastavuuteen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Heidi Varis

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Dosentti Silja Kosola, Helsingin yliopisto ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Kustos

Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Lapsuuden perherakenne ja jälkeläisen terveys aikuisiällä

Lapsuuden elinympäristöllä on tärkeä rooli jälkeläisen kasvussa ja hyvinvoinnissa. Kasvua ja hyvinvointia edistävät erityisesti vanhempien ja muiden perheenjäsenten tarjoama vakaa ympäristö ja huolenpito. Perherakenteen, jossa molemmat vanhemmat asuvat samassa taloudessa jälkeläisensä kanssa, on yleisellä tasolla havaittu olevan yhteydessä jälkeläisen suotuisampaan kasvuun ja hyvinvointiin. Odottamattomien tekijöiden, kuten avioeron tai toisen vanhemman kuoleman, seurauksena perherakenne voi muuttua ja myötävaikuttaa lapsen kasvuun sekä myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Elämänkaarenaikaisia väestötason tutkimuksia aiheesta on kuitenkin toistaiseksi vähän.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli arvioida lapsuuden perherakenteen ja jälkeläisten aikuisiän terveyteen liittyvien tekijöiden välisiä pitkäaikaisia yhteyksiä aina 46 ikävuoteen saakka – mitattuna terveyskäyttäytymisellä, sairastavuudella ja terveyteen liittyvällä elämänlaadulla.

Väitöstutkimuksessa havaittiin yhteys yhden vanhemman perheessä asumisen ja aikuisiän elintapojen, sairastavuuden ja heikentyneen terveyteen liittyvän elämänlaadun välillä. Jälkeläiset, jotka asuivat yhden vanhemman perheessä, tupakoivat ja käyttivät todennäköisemmin useammin runsaasti alkoholia 31 ja 46 ikävuoden välillä verrattuna kahden vanhemman perheiden jälkeläisiin. Yhden vanhemman perheiden jälkeläisillä sairauksien ja terveysongelmien elinikäinen esiintyvyys oli myös korkeampi ja heillä oli 46 vuoden iässä yli puolitoista kertaa todennäköisemmin merkittävästi heikentynyt terveyteen liittyvä elämänlaatu verrattuna kahden vanhemman perheiden jälkeläisiin.

Tutkimus perustuu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966- aineistoon. Tutkimus osoittaa lapsuuden perherakenteen olevan yhteydessä jälkeläisen terveyteen ja hyvinvointiin aina keski-ikään saakka. Yhden vanhemman perheen vanhemmille tulisi tarjota taloudellista tukea ja keinoja, joilla voitaisiin edistää lasten terveyttä edistäviä elintapoja ja yleistä terveyttä.



Viimeksi päivitetty: 25.9.2025