Lapsuuden perherakenne ja jälkeläisen terveys aikuisiällä. Erityinen huomio terveyskäyttäytymiseen, sairastavuuteen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Tiera-auditorio, Santasport Lapin Urheiluopisto, Hiihtomajantie 2, Rovaniemi.
Väitöksen aihe
Lapsuuden perherakenne ja jälkeläisen terveys aikuisiällä. Erityinen huomio terveyskäyttäytymiseen, sairastavuuteen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Heidi Varis
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Dosentti Silja Kosola, Helsingin yliopisto ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kustos
Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto
Lapsuuden perherakenne ja jälkeläisen terveys aikuisiällä
Lapsuuden elinympäristöllä on tärkeä rooli jälkeläisen kasvussa ja hyvinvoinnissa. Kasvua ja hyvinvointia edistävät erityisesti vanhempien ja muiden perheenjäsenten tarjoama vakaa ympäristö ja huolenpito. Perherakenteen, jossa molemmat vanhemmat asuvat samassa taloudessa jälkeläisensä kanssa, on yleisellä tasolla havaittu olevan yhteydessä jälkeläisen suotuisampaan kasvuun ja hyvinvointiin. Odottamattomien tekijöiden, kuten avioeron tai toisen vanhemman kuoleman, seurauksena perherakenne voi muuttua ja myötävaikuttaa lapsen kasvuun sekä myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Elämänkaarenaikaisia väestötason tutkimuksia aiheesta on kuitenkin toistaiseksi vähän.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli arvioida lapsuuden perherakenteen ja jälkeläisten aikuisiän terveyteen liittyvien tekijöiden välisiä pitkäaikaisia yhteyksiä aina 46 ikävuoteen saakka – mitattuna terveyskäyttäytymisellä, sairastavuudella ja terveyteen liittyvällä elämänlaadulla.
Väitöstutkimuksessa havaittiin yhteys yhden vanhemman perheessä asumisen ja aikuisiän elintapojen, sairastavuuden ja heikentyneen terveyteen liittyvän elämänlaadun välillä. Jälkeläiset, jotka asuivat yhden vanhemman perheessä, tupakoivat ja käyttivät todennäköisemmin useammin runsaasti alkoholia 31 ja 46 ikävuoden välillä verrattuna kahden vanhemman perheiden jälkeläisiin. Yhden vanhemman perheiden jälkeläisillä sairauksien ja terveysongelmien elinikäinen esiintyvyys oli myös korkeampi ja heillä oli 46 vuoden iässä yli puolitoista kertaa todennäköisemmin merkittävästi heikentynyt terveyteen liittyvä elämänlaatu verrattuna kahden vanhemman perheiden jälkeläisiin.
Tutkimus perustuu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966- aineistoon. Tutkimus osoittaa lapsuuden perherakenteen olevan yhteydessä jälkeläisen terveyteen ja hyvinvointiin aina keski-ikään saakka. Yhden vanhemman perheen vanhemmille tulisi tarjota taloudellista tukea ja keinoja, joilla voitaisiin edistää lasten terveyttä edistäviä elintapoja ja yleistä terveyttä.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli arvioida lapsuuden perherakenteen ja jälkeläisten aikuisiän terveyteen liittyvien tekijöiden välisiä pitkäaikaisia yhteyksiä aina 46 ikävuoteen saakka – mitattuna terveyskäyttäytymisellä, sairastavuudella ja terveyteen liittyvällä elämänlaadulla.
Väitöstutkimuksessa havaittiin yhteys yhden vanhemman perheessä asumisen ja aikuisiän elintapojen, sairastavuuden ja heikentyneen terveyteen liittyvän elämänlaadun välillä. Jälkeläiset, jotka asuivat yhden vanhemman perheessä, tupakoivat ja käyttivät todennäköisemmin useammin runsaasti alkoholia 31 ja 46 ikävuoden välillä verrattuna kahden vanhemman perheiden jälkeläisiin. Yhden vanhemman perheiden jälkeläisillä sairauksien ja terveysongelmien elinikäinen esiintyvyys oli myös korkeampi ja heillä oli 46 vuoden iässä yli puolitoista kertaa todennäköisemmin merkittävästi heikentynyt terveyteen liittyvä elämänlaatu verrattuna kahden vanhemman perheiden jälkeläisiin.
Tutkimus perustuu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966- aineistoon. Tutkimus osoittaa lapsuuden perherakenteen olevan yhteydessä jälkeläisen terveyteen ja hyvinvointiin aina keski-ikään saakka. Yhden vanhemman perheen vanhemmille tulisi tarjota taloudellista tukea ja keinoja, joilla voitaisiin edistää lasten terveyttä edistäviä elintapoja ja yleistä terveyttä.
Viimeksi päivitetty: 25.9.2025