Lapsuusajan riskitekijät nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöille - Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus 1966

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Unioninkadun juhlahuoneisto, juhlasali 303 (Unioninkatu 33, Helsinki)

Väitöksen aihe

Lapsuusajan riskitekijät nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöille - Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus 1966

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Milja Kivelä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Epidemiologia, neurologia

Vastaväittäjä

Dosentti Jukka Putaala, HUS, Helsingin yliopisto

Kustos

Dosentti Markus Paananen, Espoon kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Raskausajan poikkeava painonnousu lisää lapsen riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön myöhemmin elämässä

Poikkeavan runsas tai vähäinen painonnousu raskausaikana on yhteydessä syntyvän lapsen aivoverenkiertohäiriön riskiin aikuisuudessa, osoittaa Oulun yliopistosta väittelevän LL Milja Kivelän väitöstutkimus. Kivelä tunnisti tutkimuksessaan myös useita lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä tekijöitä, jotka olivat yhteydessä nuorella aikuisiällä sairastettuihin aivoverenkiertohäiriöihin.

Nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja niistä jopa kolmasosa jää ilman selitystä.

Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966. Aineisto sisältää tiedot yli 12 tuhannen naisen raskaudesta ja syntyneestä lapsesta, joiden terveyttä ja elinoloja on seurattu läpi elämän. Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoja tutkittavien henkilöiden sairauskertomuksista, kansallisista rekistereistä, kliinisistä tutkimuksista ja erilaisista kyselyistä. 54 vuoden seuranta-aikana tutkittavilla rekisteröitiin yhteensä 521 aivoverenkiertohäiriötä.

Tutkimus paljasti ensimmäistä kertaa yhteyden äidin raskausajan poikkeavan painonnousun ja jälkeläisen kohonneen aivoverenkiertohäiriöriskin välillä. Sekä tavallista vähäisempi että runsaampi painonnousu raskausaikana lisäsivät lapsen myöhempää aivoverenkiertohäiriön riskiä. Löydetty yhteys oli riippumaton lapsen syntymäpainosta.

Myös vastasyntyneen pienikokoisuus oli tutkimuksen mukaan yhteydessä myöhempään aivoverenkiertohäiriön riskiin. Alhaisen syntymäpainon lisäksi pieni pituus sekä vastasyntyneen laihuus ennustivat suurentunutta aivoverenkiertohäiriöriskiä aikuisuudessa.

Tutkimus osoitti lisäksi, että tytöillä keskimääräistä vähäisempi painonnousu tai pituuskasvu kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, sekä keskimääräistä suurempi painoindeksi ennen kouluikää, olivat yhteydessä kohonneeseen aivoverenkiertohäiriön riskiin myöhemmin. Myös lapsuuden motorisen ja kielellisen kehityksen poikkeavuuksien osoitettiin ennustavan aivoverenkiertohäiriöitä nuoressa aikuisiässä.

”Varhaisten olosuhteiden pitkäaikaisvaikutuksilla tiedetään olevan tärkeä merkitys monien kansansairauksien kehittymisessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alhainen syntymäpaino voi altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja aikuisiän aivoverenkiertohäiriöille. Tietämys varhaiskehityksen yhteydestä aikuisiän aivoverenkiertohäiriöriskiin on kuitenkin ollut melko vähäistä, sillä kattavia tutkimuksia ei ole tehty”, väittelijä kertoo.

Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että useilla lapsen varhaiseen kehitykseen ja kasvuun liittyvillä tekijöillä on yhteys lisääntyneeseen riskiin sairastua aivoverenkiertohäiriöön jo nuorena aikuisena. ”Tulokset tukevat käsitystä siitä, että perusta aikuisiän terveydelle alkaa rakentua jo hyvin varhain, jopa ennen syntymää”, väittelijä kiteyttää.
Viimeksi päivitetty: 1.9.2022