Leikki-ikäisten lasten ja heidän vanhempiensa päiväkirurgiaan valmistaminen

Suomessa noin puolet kaikista lasten suunnitelluista toimenpiteistä toteutetaan päiväkirurgisina toimenpiteinä, ja niiden osuus kasvaa lähivuosina. Hyvin toteutettu päiväkirurgiaan valmistaminen on kustannustehokasta, ja sillä voidaan vähentää lasten kokemaa pelkoa ja vanhempien stressiä.

Terveystieteiden maisteri Heli Kerimaan väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin perinteisen menetelmän ja mobiilisovellusintervention välisiä eroja lasten päiväkirurgiaan valmistamisessa. Valmistamismenetelmien vaikuttavuutta lasten pelkoon ja heidän vanhempiensa stressiin ei ole aiemmin tutkittu. Myös digitaalisten menetelmien käytöstä on ollut aiemmin vain vähän tietoa.

Tutkimuksen mukaan valmistamisessa käytetty mobiilisovellusinterventio osoittautui yhtä vaikuttavaksi kuin perinteinen valmistamismenetelmä, ja vanhemmat ovat tyytyväisiä molempiin menetelmiin. Mobiilisovellusinterventio vähensi lasten kokemaa pelkoa koko päiväkirurgisen palveluketjun aikana sekä vanhempien kokemaa stressiä kotona toimenpiteen jälkeen. Vanhempien näkökulmasta lapsen päiväkirurgiaan valmistamisessa on tärkeää valmistamismenetelmien käytettävyys, sisältö, valmistamisen ajoitus sekä perhelähtöisyys.

Tutkimus toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lasten päiväkirurgian yksikössä, jossa tutkittavana oli 2–6-vuotiaita lapsia sekä heidän vanhempiaan. Tutkimukseen osallistui 70 lapsiperhettä, joista 36 satunnaistettiin mobiilisovellusinterventioryhmään ja 34 perinteisen valmistamismenetelmän ryhmään.

Tutkimuksessa kuvattiin ja arvioitiin Buddy Healthcare Ltd Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päiväkirurgian yksikön moniammatillisessa yhteistyössä leikki-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen kehitetyn mobiilisovellusintervention vaikuttavuutta lapsen kipuun ja pelkoon sekä vanhemman ahdistukseen, stressiin ja tyytyväisyyteen päiväkirurgiassa verrattuna perinteiseen valmistamismenetelmään. Mobiilisovellus sisälsi lapsille ja vanhemmille aikataulutetusti suunnattua valmistamismateriaalia, kuten videoita, sadun ja kirjallisia ohjeita sekä sähköiset esitietolomakkeet ennen päiväkirurgista toimenpidettä. Perinteinen valmistamismenetelmä sisälsi vastaavasti kotiin lähetettävät kirjalliset ohjeet sekä toimenpidettä edeltävänä päivänä soiton sairaalasta kotiin ja mahdollisuuden katsoa toimenpiteeseen liittyvä nauhoite. Päiväkirurgiaan valmistaminen aloitettiin kaksi viikkoa ennen lapsen suunniteltua päiväkirurgista toimenpidettä, ja se jatkui viikon toimenpiteen jälkeen.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapsiperheiden päiväkirurgiaan valmistamisessa voidaan käyttää sekä perinteisiä että digitaalisia valmistamismenetelmiä. Lähtökohtana tulee olla lapsiperheiden yksilölliset tarpeet ja perhelähtöinen hoitotyö.