Liikennemelulle altistumisen dynaamiset mekanismit ja kuuloon liittymättömät terveysvaikutukset
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Auditorio F202, Aapistie 5 B, Oulu
Väitöksen aihe
Liikennemelulle altistumisen dynaamiset mekanismit ja kuuloon liittymättömät terveysvaikutukset
Väittelijä
Filosofian maisteri Yiyan He
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Epidemiologia
Vastaväittäjä
Professori Kerstin Persson Waye, Göteborgin yliopisto
Kustos
Professori Sylvain Sebert, Oulun yliopisto
Liikennemelualtistuksen monimutkaiset mekanismit ja yhteydet sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen sekä mielenterveyteen
Liikenteen aiheuttama ympäristömelu on yksi Euroopan yleisimmistä ympäristöhaitoista. Melu ei vaikuta vain kuuloon, vaan liikennemelu voi tutkimusten mukaan liittyä myös sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen sekä mielenterveyden haasteisiin. Näiden yhteyksien taustalla olevia biologisia mekanismeja ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, millaisilla mekanismeilla pitkäaikainen altistuminen liikennemelulle voi vaikuttaa sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen sekä mielenterveyteen. Lisäksi tutkittiin, voiko kuulonalenema selittää liikennemelun ja lihavuuden välistä yhteyttä.
Väitöskirja koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osatyöstä. Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin geneettisten tutkimusmenetelmien avulla, onko kuulonaleneman ja lihavuuden välillä mahdollista syy-yhteyttä. Toisessa osatyössä tutkittiin yöaikaisen tieliikennemelun yhteyttä 155 aineenvaihdunnan biomarkkeriin 272 229 aikuisella kolmessa suuressa eurooppalaisessa väestötutkimuksessa (UK Biobank, Rotterdam Study ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966). Kolmannessa osatyössä tarkasteltiin liikennemelualtistuksen yhteyttä masennuksen ja ahdistuneisuuden ilmaantumiseen pitkittäistutkimuksessa. Tutkimus perustui suomalaiseen valtakunnalliseen rekisteriaineistoon ja kattoi 120 975 lasta, nuorta ja nuorta aikuista.
Ensimmäisen osatyön tulokset geneettisistä analyyseistä eivät osoittaneet yhteyttä kuulonaleneman ja lihavuuden välille. Toisen osatyön keskeinen tulos oli, että suurempi altistuminen liikennemelulle oli yhteydessä haitallisiin muutoksiin veren aineenvaihdunnan biomarkkereissa. Nämä biomarkkerit, kuten kolesterolipitoiset lipoproteiinit, rasvahapot ja muut rasva-arvot, liittyvät sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskiin ja voivat kuvastaa pitkäaikaisen melualtistuksen aiheuttamaa stressiä elimistössä. Kolmannen osatyön tulosten mukaan liikennemelu oli yhteydessä kohonneeseen masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin.
Väitöskirja tarjoaa tutkimusnäyttöä siitä, että pitkäaikainen altistuminen liikennemelulle liittyy sydän- ja aineenvaihduntaterveyden kannalta haitallisiin muutoksiin aikuisilla sekä lisääntyneeseen masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin nuorilla. Tulokset korostavat ympäristömelun vähentämisen merkitystä kansanterveydelle ja meluntorjunnan tärkeyttä sekä kaupunkisuunnittelussa että terveyden edistämisessä.
Väitöskirja koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osatyöstä. Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin geneettisten tutkimusmenetelmien avulla, onko kuulonaleneman ja lihavuuden välillä mahdollista syy-yhteyttä. Toisessa osatyössä tutkittiin yöaikaisen tieliikennemelun yhteyttä 155 aineenvaihdunnan biomarkkeriin 272 229 aikuisella kolmessa suuressa eurooppalaisessa väestötutkimuksessa (UK Biobank, Rotterdam Study ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966). Kolmannessa osatyössä tarkasteltiin liikennemelualtistuksen yhteyttä masennuksen ja ahdistuneisuuden ilmaantumiseen pitkittäistutkimuksessa. Tutkimus perustui suomalaiseen valtakunnalliseen rekisteriaineistoon ja kattoi 120 975 lasta, nuorta ja nuorta aikuista.
Ensimmäisen osatyön tulokset geneettisistä analyyseistä eivät osoittaneet yhteyttä kuulonaleneman ja lihavuuden välille. Toisen osatyön keskeinen tulos oli, että suurempi altistuminen liikennemelulle oli yhteydessä haitallisiin muutoksiin veren aineenvaihdunnan biomarkkereissa. Nämä biomarkkerit, kuten kolesterolipitoiset lipoproteiinit, rasvahapot ja muut rasva-arvot, liittyvät sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskiin ja voivat kuvastaa pitkäaikaisen melualtistuksen aiheuttamaa stressiä elimistössä. Kolmannen osatyön tulosten mukaan liikennemelu oli yhteydessä kohonneeseen masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin.
Väitöskirja tarjoaa tutkimusnäyttöä siitä, että pitkäaikainen altistuminen liikennemelulle liittyy sydän- ja aineenvaihduntaterveyden kannalta haitallisiin muutoksiin aikuisilla sekä lisääntyneeseen masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin nuorilla. Tulokset korostavat ympäristömelun vähentämisen merkitystä kansanterveydelle ja meluntorjunnan tärkeyttä sekä kaupunkisuunnittelussa että terveyden edistämisessä.
Luotu 12.3.2026 | Muokattu 13.3.2026