Luontokokemuksia Oulangan kansallispuistossa – kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntäminen luonnon virkistyskäytön suunnittelussa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali L2

Väitöksen aihe

Luontokokemuksia Oulangan kansallispuistossa – kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntäminen luonnon virkistyskäytön suunnittelussa

Väittelijä

Filosofian maisteri Miisa Pietilä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Maantieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Maantiede

Vastaväittäjä

Professori Tuuli Toivonen, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Jarkko Saarinen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Karttapohjainen palautesovellus lisäisi kansallispuistoissa vierailevien osallistumista kohteiden hoidon suunnitteluun

Väitöstutkimus kannustaa kehittämään kansallispuistojen kävijöille karttapohjaisen mobiilisovelluksen, jonka avulla on mahdollista antaa palautetta puistojen kunnosta. Kävijöiden kokemusten kerääminen paikkasidonnaisesti parantaisi kävijöiden mahdollisuutta osallistua kansallispuistojen kehittämiseen ja voisi tehostaa puistojen hoitoa.

Kansallispuistojen käyntimäärät ovat pitkään olleet kasvussa. Vuonna 2017 Suomen kansallispuistoihin tehtiin arviolta noin kolme miljoonaa käyntiä. Puistojen käyttö on myös monipuolistunut luontoaktiviteettien kuten maastopyöräilyn ja polkujuoksun kasvatettua suosiotaan. Kansallispuistot houkuttelevat lisääntyvässä määrin myös Suomeen saapuvia kansainvälisiä matkailijoita.

Lisääntyvä ja monipuolistuva käyttö tuo haasteita kansallispuistojen hoidolle. Kansallispuistojen tarkoitus on suojella ainutlaatuista luontoa sekä tarjota ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa.

Väitöskirjassa tutkittiin mahdollisuuksia hyödyntää osallistavin menetelmin kerättyä paikkasidonnaista tietoa kansallispuistojen käytön suunnittelussa. Tutkimuksessa testattiin erilaisia karttapohjaisia kyselyitä, joiden avulla kerättiin tietoa kävijöiden kokemuksista Oulangan kansallispuistossa. Lisäksi haastateltiin kansallispuistojen hoidosta vastaavan Metsähallituksen luontopalveluiden työntekijöitä.

Tutkimustulokset osoittavat, että karttapohjaisesta palautteenkeruusta olisi hyötyä luonnon virkistyskäytöstä aiheutuvien negatiivisten vaikutusten kuten ruuhkaisuuden, roskaantuneisuuden ja maaston kulumisen seurannassa ja ehkäisemisessä.
”Kartalle merkityt kokemukset vaarallisiksi koetuista paikoista, kävijöiden välisistä konflikteista tai palvelurakenteeseen liittyvistä kehittämistarpeista auttaisivat myös kohdistamaan kansallispuistojen hoitotoimia”, sanoo väitöstutkija Miisa Pietilä.

Tutkimus suosittaa nykyisten maastokarttasovellusten kehittämistä vuorovaikutteisiksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että sähköiset maastokartat toimisivat tulevaisuudessa tiedon jakamisen lisäksi myös asiakastiedon keruukanavina. Palautteen antaminen karttapohjaisesti olisi käyttäjäystävällisintä mobiilisovelluksen avulla, sillä sovelluksen käyttö auttaisi kävijää paikantamaan vierailunsa ja mahdollistaisi palautteen antamisen kokemuksen ollessa tuoreessa muistissa.
Viimeksi päivitetty: 26.9.2018