Maantiede merkityksellisten ajattelutaitojen ja tietojen edistäjänä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, luentosali L10, etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/69133962048

Väitöksen aihe

Maantiede merkityksellisten ajattelutaitojen ja tietojen edistäjänä

Väittelijä

Filosofian maisteri Eerika Virranmäki

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Maantieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Maantiede

Vastaväittäjä

Dosentti Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori emeritus Jarmo Rusanen, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Lukion opetussuunnitelmauudistukset ja digitaaliset ylioppilaskirjoitukset mahdollistavat merkityksellisten maantieteellisten ajattelutaitojen painottamisen

Lukioissa vuosina 2016 ja 2021 käyttöönotetut opetussuunnitelmat ja vuonna 2016 digitalisoituneet ylioppilaskirjoitukset muuttivat maantieteen osaamistavoitteita ja ylioppilaskokeiden kysymyksiä hieman vaativampaan suuntaan analysoimista vaativien osaamistavoitteiden ja tehtävien lisääntyessä. "Kuitenkin lukio-opiskelijoiden maantieteen ylioppilaskoevastauksissa havaittiin puutteita erityisesti arvioimista ja luomista vaativassa osaamisessa", toteaa maantieteilijä Eerika Virranmäen Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Vuosien 2016 ja 2021 maantieteen opetussuunnitelmissa korkeampia ajattelutaitoja eli analysoimista, arvioimista ja luomista, painotettiin 39 % osaamistavoitteista, kun aiemmassa vuoden 2003 opetussuunnitelmassa vastaava osuus oli 31 %. Analysoimista vaativat osaamistavoitteet lisääntyivät muutoksessa, kun taas muistamista vaativat tavoitteet vähentyivät. ”Vaikka suurin osa maantieteen osaamistavoitteista painottaa alempia ajattelutaitoja, eli muistamista, ymmärtämistä ja soveltamista, maantieteen osaamistavoitteissa korostetaan yhä enemmän tiedon jäsentelyä, usean eri tietolähteen samanaikaista tarkastelua sekä syy-seuraussuhteiden esiintuomista pelkän tiedon muistamisen sijaan”, kertoo Virranmäki.

Tutkimuksessa havaittiin maantieteen opetussuunnitelman ja ylioppilaskokeen painottavan ajattelutaitoja samansuuntaisesti: 29 % paperisen kokeen ja 30 % digitaalisen kokeen koekysymyksistä painotti korkeampia ajattelutaitoja. ”Vuonna 2016 toteutettu maantieteen ylioppilaskokeen digitalisoituminen vaikutti varsin vähän kokeen vaatimiin ajattelutaitoihin. Näin ollen, tulevaisuudessa ylioppilaskokeessa on mahdollista painottaa enemmän korkeampia ajattelutaitoja, kun vuoden 2021 opetussuunnitelma saadaan täysimääräisesti käyttöön”, toteaa Virranmäki. Digitalisoituminen muutti maantieteen koerakennetta ja mukaan otettiin uusia tehtävätyyppejä, kuten tilastojen ja videoiden tarkastelua. Samalla tekniikka mahdollisti myös tehtävissä mukana olevien liiteaineistojen määrän kasvattamisen.

Korkeammista ajattelutaidoista eniten painotetaan analysoimista ja näin ollen arvioimiseen ja luomiseen pohjaavia osaamistavoitteita tai ylioppilaskoekysymyksiä on maantieteen opetussuunnitelmissa sekä ylioppilaskokeissa valitettavan vähän. Virranmäen tutkimuksen tulokset antavat myös viitteitä siitä, että opiskelijoilla on ollut vaikeuksia osoittaa korkeampien ajattelutaitojen osaamista sekä paperisessa että digitaalisessa kokeessa. Erityisiä hankaluuksia opiskelijoilla on ollut osoittaa vastauksissaan kriittistä ja luovaa, kokonaisvaltaista ajattelua sekä pohtia mahdollisia tulevaisuuksia tai tehdä harkittuja ja perusteltuja johtopäätöksiä maantieteellisistä ilmiöistä.

”Kokonaisuutena ajatellen, maantiede painottaa varsin monipuolisesti erilaisia ajattelutaitoja ja näin lukiomaantiede mahdollistaa merkityksellisten ajattelutaitojen kehittymisen. Erilaiset merkitykselliset ajattelutaidot ovat kaikki läsnä opetussuunnitelman osaamistavoitteissa, ylioppilaskoekysymyksissä sekä erityisesti opettajien käsityksissä maantieteestä”, Virranmäki kertoo. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunnitellessa maantieteen osaamistavoitteita, opetusmenetelmiä- ja aineistoja sekä arviointimenetelmiä. Erityisesti ylioppilaskokeiden suunnittelussa sekä tulevissa opetussuunnitelmauudistuksissa on tärkeää ottaa huomioon ajattelutaitojen kehittyminen aina alakoulusta yliopistoon saakka, jotta oppijoiden merkityksellisten maantieteellisten ajattelutaitojen kehittyminen on mahdollista.

Virranmäki analysoi tutkimuksessaan 331 maantieteen paperista ja digitaalista ylioppilaskoekysymystä vuosilta 2013–2019, 800 lukio-opiskelijan maantieteen ylioppilaskoetehtävävastauksia vuosilta 2015–2017, 173 osaamistavoitetta vuosien 2003, 2016 ja 2021 maantieteen opetussuunnitelmista sekä 11 maantieteen lukio-opettajan käsityksiä maantieteen opetuksesta käyttäen uudistettua Bloomin taksonomiaa ja merkityksellistä maantieteellistä tietoa (powerful geographical knowledge) analyysikehikkona.

Väitöskirja on julkaistu Nordia Geographical Publications -sarjassa.
Viimeksi päivitetty: 15.2.2022