Meidän paikkamme, minun tulevaisuuteni ja heidän projektinsa. Lasten elämismaailman peilaamista kestävän kehityksen kasvatuksessa

Lasten oikeuksien sopimuksen täytettyä juuri 25 vuotta, on syytä keskustella lapsikeskeisestä tutkimuksesta. Väitöstutkimuksessa selviää, että lapset suhtautuvat tulevaisuuteen luottaen teknologian kehitykseen, henkilökohtaisiin urapolkuihin tai toistaen median välittämää kuvaa ympäristöongelmista. Tutkimukseen osallistui 50 viidesluokkalaista lasta ja 24 opettajaa Ruotsista. Väitöskirjassa tarkastellaan tulevaisuuden visioita ja lähiympäristökokemuksia lasten näkökulmasta. Tämän väitöskirjan ydin on lasten oikeudessa tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Työn tavoitteena on selvittää, millä tutkimusmetodeilla ja kysymyksenasetteluilla tämä parhaiten toteutuu.

Kestävän kehityksen kasvatus tarjoaa tärkeän vastapainon yleiseurooppalaiselle trendille, jossa koulumenestyksen kansainvälinen vertailu on saanut entistä suuremmat mittakaavat sekä vaikutuksen koulutuspolitiikkaan, etenkin Ruotsissa. Kestävän kehityksen kasvatuksessa on kyse eettisistä kysymyksistä, kuten mitä meidän tulisi säilyttää tuleville sukupolville? Väitöskirjassa todetaan, että eettiset kysymykset tarvitsevat tarttumapinnan lasten kokemusmaailmassa ja esitetään valikoima erilaisia menetelmiä, joilla tämä käytännössä voidaan toteuttaa.