Metayhteisöjen rakentuminen puroissa. Keinoja alueellisten ja
paikallisten prosessien merkityksen selvittämiseen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Wetteri-sali (IT115)
Väitöksen aihe
Metayhteisöjen rakentuminen puroissa. Keinoja alueellisten ja
paikallisten prosessien merkityksen selvittämiseen
Väittelijä
Filosofian maisteri Mira Grönroos
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, biologia
Oppiaine
Akvaattinen ekologia
Vastaväittäjä
Professori Eva Lindström, Uppsalan yliopisto, Ruotsi
Kustos
Professori Timo Muotka, Oulun yliopisto
Ympäristön valinnan ja levittäytymisen merkityksestä puroeliöillä
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että paikalliset ympäristötekijät selittivät puroeliöiden yhteisörakenteen vaihtelua yleensä paremmin kuin käytetyt spatiaaliset muuttujat. Työssä tutkittiin purojen pohjaeläimiä, piileviä ja vesisammalia. Purojen pohjaeläimillä tehdyssä osatutkimuksessa havaittiin, että pienillä mittakaavoilla myös spatiaalinen muuttuja nousi tärkeäksi. Tämä saattaa viitata siihen, että ympäristön valinnan lisäksi myös voimakas levittäytyminen voi vaikuttaa puropohjaeläinten yhteisörakenteen säätelyyn.
Monille eliöryhmille, kuten pohjaeläimille, piileville ja sammalille, levittäytymisen merkityksen selvittäminen suorilla menetelmillä on vaikeaa. Yhtenä keinona on käyttää epäsuoria menetelmiä ja tutkia miten spatiaaliset muuttujat selittävät yhteisörakenteen vaihtelua. Tässä väitöskirjassa spatiaalisina muuttujina käytettiin alueellista lajipoolin kokoa, tutkimuspaikkojen spatiaalista sijaintia ja paikkojen välisiä etäisyyksiä. Jos spatiaalinen muuttuja havaitaan tärkeäksi yhteisörakenteen vaihtelua selittäväksi tekijäksi, saattaa se viitata siihen, että joko rajoittunut tai voimakas levittäytyminen säätelevät yhteisörakenteen vaihtelua.
On huomattava, että epäsuorat tarkastelut eivät vahvista syy-seuraussuhteita, vaan ne voivat vain antaa viitteitä siitä, että jokin ilmiö saattaa olla todellinen. Lisäksi väitöskirjan tuloksissa oli paljon sellaista vaihtelua, jonka lähdettä on vaikea selittää. Väitöskirjassa käsitellään myös epäsuorien menetelmien käytön ongelmia sekä etsitään täydentäviä keinoja levittäytymisen merkityksen selvittämiseksi. Esimerkiksi lajien jaottelu ryhmiin levittäytymiseen liittyvien ominaisuuksien perusteella ja tulosten vertailu eri ryhmien välillä saattaa antaa mielenkiintoista lisätietoa.
Jatkossa tullaan tarvitsemaan laajempia aineistoja, jotta selittämättömän vaihtelun määrää pystytään hallitsemaan paremmin. Lisäksi on käytettävä samanaikaisesti useita menetelmiä, sillä eri menetelmiä tarvitaan täydentämään toisiaan.
Monille eliöryhmille, kuten pohjaeläimille, piileville ja sammalille, levittäytymisen merkityksen selvittäminen suorilla menetelmillä on vaikeaa. Yhtenä keinona on käyttää epäsuoria menetelmiä ja tutkia miten spatiaaliset muuttujat selittävät yhteisörakenteen vaihtelua. Tässä väitöskirjassa spatiaalisina muuttujina käytettiin alueellista lajipoolin kokoa, tutkimuspaikkojen spatiaalista sijaintia ja paikkojen välisiä etäisyyksiä. Jos spatiaalinen muuttuja havaitaan tärkeäksi yhteisörakenteen vaihtelua selittäväksi tekijäksi, saattaa se viitata siihen, että joko rajoittunut tai voimakas levittäytyminen säätelevät yhteisörakenteen vaihtelua.
On huomattava, että epäsuorat tarkastelut eivät vahvista syy-seuraussuhteita, vaan ne voivat vain antaa viitteitä siitä, että jokin ilmiö saattaa olla todellinen. Lisäksi väitöskirjan tuloksissa oli paljon sellaista vaihtelua, jonka lähdettä on vaikea selittää. Väitöskirjassa käsitellään myös epäsuorien menetelmien käytön ongelmia sekä etsitään täydentäviä keinoja levittäytymisen merkityksen selvittämiseksi. Esimerkiksi lajien jaottelu ryhmiin levittäytymiseen liittyvien ominaisuuksien perusteella ja tulosten vertailu eri ryhmien välillä saattaa antaa mielenkiintoista lisätietoa.
Jatkossa tullaan tarvitsemaan laajempia aineistoja, jotta selittämättömän vaihtelun määrää pystytään hallitsemaan paremmin. Lisäksi on käytettävä samanaikaisesti useita menetelmiä, sillä eri menetelmiä tarvitaan täydentämään toisiaan.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024