Munuaisen verisuonittuminen. Endoteelisolujen erilaistuminen ja kehitys alkion munuaisessa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Sali F101, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Aapistie 7

Väitöksen aihe

Munuaisen verisuonittuminen. Endoteelisolujen erilaistuminen ja kehitys alkion munuaisessa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Kimmo Halt

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Disease networks

Oppiaine

Biokemia ja molekyylilääketiede

Vastaväittäjä

Professori Matias Simons, Heidelbergin yliopisto

Kustos

Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Munuaisen verisuonten endoteelin kehitys

Väitöskirjassani olen tutkinut hiirialkion munuaisen verisuonten endoteelisoluja. Työssäni osoitin CD146-molekyylin paljastavan endoteelisolujen esiasteet, jotka poistamalla munuaisen verisuonirakenteita ei syntynyt, mistä huolimatta munuaistiehyiden varhainen kehittyminen tapahtui normaaliin tapaan. Tärkeä menetelmä työssäni oli munuaisen yksittäisiksi soluiksi erottelun ja yhteen kokoamisen mahdollistava tekniikka, jonka avulla kehittyvän munuaisen endoteelisolukoostumus voitiin tarkasti määritellä. Endoteelisolujen valikoitu poisto osoittautui pysyväksi ainoastaan, kun CD146-molekyyliä kantavat endoteelisolujen esiasteet poistettiin. Sen sijaan kypsempien, CD31-molekyyliä kantavien, endoteelisolujen poisto johti niiden uusiutumiseen parissa päivässä. Alun perin CD31-molekyyliä ilmentämätön CD146:tä kantava endoteelisolujen oli kykenevä muuttumaan kypsäksi endoteelisoluksi, jonka pinnalle muodostuu CD31-molekyyli. Tutkimukseni valaisee munuaisen toiminnan kannalta tärkeän verisuonten endoteelin kehitystä ja tukee käyttämäni elinviljelmämallin kudosteknologisia mahdollisuuksia kiinteiden elinten muokkauksessa.
Viimeksi päivitetty: 3.1.2023