Muutosta kartoittamassa: neksusanalyyttisiä tutkimuksia vieraiden kielten koulutuksessa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kaljusensali (KTK112)

Väitöksen aihe

Muutosta kartoittamassa: neksusanalyyttisiä tutkimuksia vieraiden kielten koulutuksessa

Väittelijä

Filosofian maisteri Maritta Riekki

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Englantilainen filologia

Oppiaine

Englantilainen filologia

Vastaväittäjä

Senior Lecturer Sylvi Vigmo, Göteborgin yliopisto, Ruotsi

Kustos

Yliopistonlehtori Leena Kuure, Oulun ylioisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Muutosta kartoittamassa vieraiden kielten koulutuksessa

Nykyään koulutuksella on erilaisia haasteita johtuen mm. yhteiskunnan muuttumisesta tai teknologian nopeasta kehittymisestä. Teknologian kehittyminen on muuttanut opiskelutapoja, luonut erilaisia mahdollisuuksia etsiä ja löytää tietoa, ja etenkin vieraiden kielten näkökulmasta katsottuna teknologia on tarjonnut monenlaisia mahdollisuuksia käyttää vieraita kieliä muiden kielten oppijoiden kanssa eri ainerajojen tai jopa valtakunnan rajojen yli. Luokkahuoneen seinät eivät enää rajoita kielenkäyttötilanteita, eivätkä perinteiset kirjalliset kielioppi- tai sanastoharjoitukset välttämättä motivoi oppijoita innokkaaseen opiskeluun.

Tässä väitöstyössä tutkitaan muutoksen monimutkaisuutta vieraiden kielten koulutuksessa. Työ seuraa etnografisia suuntaviivoja pyrkien kertomaan, mitä kielikoulutuksessa on tapahtunut ja mitä tapahtuu tällä hetkellä. Työ jakautuu kahteen osioon; ensimmäisessä osiossa luodaan katsaus suomalaisen kielikoulutuksen historiaan ja teoreettiseen viitekehykseen, toisin sanoen siihen, mitä kielikoulutuksessa on tutkittu ja kuinka tutkimus on vaikuttanut ymmärrykseen oppimisesta ja näkemyksiin hyvästä kielikoulutuksesta. Työn toisessa osiossa esitellään viisi neksusanalyyttistä osatutkimusta.

Työn viisi osatutkimusta valaisevat osaltaan nykyistä kielikoulutusta ja kielikoulutuksen tulevaisuutta eri näkökulmista. Kaksi ensimmäistä osatutkimusta suoritettiin internet-kyselyllä. Kyselyihin osallistui poliittisia päättäjiä, tulevien kieltenopettajien kouluttajia sekä vieraiden kielten opiskelijoita. Vastauksista analysoitiin, millaisia motiiveja osallistujat kuvaavat vieraiden kielten oppimiselle ja opetukselle. Kolme seuraavaa osatutkimusta suoritettiin pääasiassa yliopistolla kielten opiskelijoiden, mutta myös peruskoulussa oppilaiden parissa, seuraten heidän toimintaansa niin oppijoina kuin opettajina.

Toiminnan analysoinnissa keskityttiin siihen, kuinka osallistujat kuvasivat kokemuksiaan näissä osatutkimuksissa, kuinka heidän henkilöhistoriansa ilmentyi toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, sekä millaisia vuorovaikutusjärjestyksiä oppimis- ja opetustilanteissa tuli esille. Lisäksi pohdittiin teknologian ja oppimisympäristön vaikutusta niin opetukseen kuin oppimiseenkin.

Väitöstyön tuloksista käy ilmi, että muutos on monimutkainen ja monitahoinen prosessi, joka herättää niin positiivisia kuin negatiivisia tuntemuksia osallistujissa. Koulumaailmassa muutos näyttää tapahtuvan hitaasti; on helppoa puhua muutoksesta ja sen tarpeellisuudesta, mutta muutoksen ulottaminen käytänteisiin on vaikeampaa. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma kuvailee muutostarvetta monin sanoin. Onkin mielenkiintoista seurata, jäävätkö muutokset tekstitasolle vai muuttuuko opetus ja oppiminen käytännössä.

Mikä sitten rajoittaa muutosta? Väitöstyön tulosten myötä yksi merkittävä muutosvalmiuteen vaikuttava tekijä on toimijan henkilöhistoria. Henkilöhistoria sisältää henkilön kokemukset ja uskomukset, jotka puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka henkilö suuntaa tulevaan. Jos esimerkiksi opiskelijalla on hyviä kokemuksia koulusta, hän ei välttämättä ole halukas muuttamaan koulua tai opetuskäytänteitä.

Tämän väitöstyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksen, oppimisympäristöjen, opettajankoulutuksen suunnittelussa ja opetussuunnitelmatyössä. Lisäksi työssä esitetään konkreettisia työskentelytapoja, joiden avulla toimintaa voidaan arvioida laajasti alasta riippumatta.
Viimeksi päivitetty: 15.11.2016