Muuttuva ymmärys kielenoppimisesta ja -opetuksesta: oppilaiden, vanhempien ja tulevien kieltenopettajien näkökulmia

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kaljusensali (KTK112)

Väitöksen aihe

Muuttuva ymmärys kielenoppimisesta ja -opetuksesta: oppilaiden, vanhempien ja tulevien kieltenopettajien näkökulmia

Väittelijä

Filosofian lisensiaatti Hilkka Koivistoinen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Englantilainen filologia

Oppiaine

Englantilainen filologia

Vastaväittäjä

Dosentti Peppi Taalas, Jyväskylän yliopisto

Kustos

Dosentti Leena Kuure, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Uusia näkökulmia vieraan kielen opetuksen ja oppimisen tarkasteluun

Kielenoppimisen tutkimuksessa huomio on viime vuosina kääntynyt luokkahuoneesta myös sen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen. Tutkijoita on alkanut kiinnostaa yhä enemmän, miten vierasta kieltä voidaan oppia luonnollisena osana elämää. Väitöstutkimus tarkastelee englannin kieltä ja kielenoppimista osana lasten arkea.

Väitöstyössä haastetaan niin sanottua perinteistä tutkimusta, jossa päähuomio rajataan koulussa tapahtuvaan opetukseen ja testitilanteisiin. Väitöstyön osatutkimukset käsittävät useita konteksteja: oppilaiden koteja, opettajankoulutusta ja koulua. Koulu- ja luokkahuonekontekstin lisäksi kahden osatutkimuksen haastattelutilanteet oppilaiden kodeissa haastoivat vanhemmat - tärkeät "kielikasvattajat" - keskustelemaan ja tutkimaan omaa rooliaan lapsensa kielenoppimiseen liittyvien erilaisten käytänteiden tukijana.

Tutkimuksessa esitellään kielenoppimisen tutkimukseen soveltuva lähestymistapa, joka tuottaa uudenlaista näkökulmaa kielten opetuksen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen tuloksena näkyväksi tuotettu ymmärrys kielen oppimiseen liittyvästä muutoksesta voi vaikuttaa välillisesti valtakunnallisiin linjauksiin, opetussuunnitelmaan ja opettajankoulutukseen.

Väitöstutkimuksen tutkimusstrategia – neksusanalyysi - osoittautui toimivaksi otteeksi tarkastella erilaisia oppilaan arkiympäristön tarjoumia vieraan kielen oppimiselle. Kielen oppiminen ja opetus nähdään monimutkaisena, ajoittain kaoottisena ja vähitellen yhteisöllisen toiminnan ja osallistumisen kautta kehittyvänä prosessina ja ekologiana.

Tutkimuksen aineistoa kerättiin koulusta, oppilaiden kotoa ja yliopiston kieltenopettajien koulutuksesta. Kieltenopiskelijoiden oppilaille toteuttaman kansainvälisen verkkoprojektin aikana tehtyjen havaintojen perusteella kaksi 12-vuotiasta suomalaista oppilasta valittiin osatutkimuksiin heidän erilaisten toimintatapojensa vuoksi.

Väitöskirjan neljästä osatutkimuksesta ensimmäinen kuvaa sitä, miten kouluprojektin aikaiset havainnot kiinnittivät opettajan huomion ja herättivät kiinnostuksen selvittää tarkemmin, mitä oppilaiden vapaa-ajalla kielen oppimisen suhteen tapahtui. Toisessa osatutkimuksessa selvitellään, millaista kielen oppimista tukevaa sosiaalista toimintaa kotiympäristö tarjosi oppilaan kielenoppimiselle. Kolmannessa osatutkimuksessa tarkastellaan kielenopettajan, oppilaan ja tämän vanhempien kesken käytyä keskustelua kielenoppimisen muuttuvista käsityksistä. Neljäs osatutkimus havainnollistaa, kuinka kieltenopiskelijat ottivat haltuunsa ekologisen kielenoppimisen näkemyksen ja sovelsivat sitä oppilaille suunnittelemassaan ja toteuttamassaan kieliprojektissa.

Käsitykset siitä, miten vieraan kielen oppimis/opetusprosessin nähdään tapahtuvan, nivoutuvat käytännössä niin huoltajan, oppilaan, opettajan kuin opettajaksi opiskelevan kielenoppijahistoriaan, omaksuttuihin käsityksiin, käytänteisiin ja uskomuksiin. Muutos on hidasta ja edellyttää monitahoista ja moninäkökulmaista keskustelua opetus-oppimisprosesseista tämän päivän arjessa, jossa vieraan kielen opettajilla ja opettajia kouluttavilla on keskeinen rooli.
Viimeksi päivitetty: 16.11.2016