Nainen paikallaan. Oululaisen tervaporvarinrouva Jeanette Snellmanin (1817-1878) elämäntapa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, luentosali L3
Väitöksen aihe
Nainen paikallaan. Oululaisen tervaporvarinrouva Jeanette Snellmanin (1817-1878) elämäntapa
Väittelijä
Filosofian maisteri Riikka Isoaho-Nousiainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
Oppiaine
Historia
Vastaväittäjä
Professori Kirsi Vainio-Korhonen, Turun yliopisto
Kustos
Professori Tiina Kinnunen, Oulun yliopisto
Nainen paikallaan. Oululaisen tervaporvarinrouva Jeanette Snellmanin (1817 - 1878) elämäntapa
Väitöstutkimus käsittelee säätyläisnaisen elämäntapaa 1800-luvun Oulussa. Tutkimuksen päähenkilö Jeanette Snellman (1817–1878) syntyi vauraan virkamiesperheen tyttäreksi ja avioitui merikapteeni J. W. Snellman G:sonin (1809–1881) kanssa. J. W. Snellman perusti Ouluun nimeään kantavan kauppaliikkeen, josta kasvoi kaupungin merkittävin liikeyritys. Nainen paikallaan nostaa esiin Jeanette Snellmanin merkityksen kauppahuoneen menestyksen mahdollistajana, yhteisönsä aktiivisena toimijana ja perheenäitinä, joka kantoi vastuun perheensä hyvinvoinnista. Säätyläisrouva toimi määrätietoisesti sekä perheen että kauppahuoneen hyväksi.
Nainen paikallaan kiinnittyy naishistoriallisen tutkimuksen traditioon, jossa kiinnostuksen kohteena ovat olleet naisten jokapäiväiseen elämään liittyvät kysymykset: on haluttu tutkia ennen kaikkea sitä, mitä naiset ovat itse tehneet ja ajatelleet. Säätyläisnaisen elämäntapa – elämänkokemukset, ajattelutavat ja toimijuus – piirtyy näkyviin Jeanette Snellmanin laajasta kirjeenvaihdosta ja muusta alkuperäisaineistosta. Tutkimus yhden henkilön elämästä avaa laajemman näköalan myös kaupunkiporvariston elämään.
Metodologisesti tutkimus on mikrohistoriallisesti painottunut biografia, joka analysoi yhden ihmisen elämää suhteessa ympäröivään maailmaan. Samalla kyse on henkilölähtöisestä historiantutkimuksesta, jossa kohdehenkilön tutkiminen nähdään keinona analysoida laajempia ilmiöitä. Tutkimuksen keskeiset analyyttiset käsitteet ovat sukupuoli ja säätyläisyys sekä performatiivisuus, sosiaalinen pääoma ja verkostot.
Jeanette Snellmanin elämäntapaa tutkitaan kuuden teeman avulla: kummisuhdeverkostot, säätyläisnaisen työ, tyttären kouluttaminen, vaimon ja miehen suhde, äitiys ja sisarussuhteet. Kummisuhdeverkostoja tarkastelemalla seurataan Snellmanien nousua oululaisen kaupunkiyhteisön huipulle. Tutkimus osoittaa vaimon tärkeän merkityksen sosiaalisen pääoman lisääjänä. Jeanette Snellman ylläpiti verkostoja, joihin kuului lähellä ja kaukana asuvia sukulaisia ja tuttavia. Hänen harteillaan oli kodin taloudenpito ja suurperheen jokapäiväisen elämän organisointi. Hän kestitsi miehensä liikekumppanit, järjesteli lasten koulunkäyntiin liittyvät asiat ja toimi miehensä poissa ollessa kauppahuoneen johtajanakin. Jeanette Snellmanin ja hänen miehensä suhde heijasti aikakauden käsityksiä sukupuolten toisiaan täydentävistä rooleista. Pariskunta muodosti kumppanuusliiton, jossa molempien osapuolten toiminnan tavoitteena oli perheen hyvinvointi ja menestys.
Tutkimuksen pääotsikko ”Nainen paikallaan” ilmentää Jeanette Snellmanin elämäntapaa usealla tavalla. Ensinnäkin se viittaa erityisesti Jeanette Snellmanin haluun ja kykyyn vastata säätyläiselle naiselle asetettuihin odotuksiin mahdollisimman tarkasti ja tunnollisesti. Hän pyrki tarmokkaasti ja myös onnistui täyttämään velvollisuutensa vaimona, äitinä ja perheenemäntänä. Tässä mielessä Jeanette Snellmanin voidaan todeta olleen oikea nainen oikeassa paikassa. Toisekseen Jeanette Snellman oli vielä varhaismodernin sääty-yhteiskunnan vankka edustaja, joka halusi pitää kiinni perheensä etuoikeutetusta asemasta kaupunkiyhteisön hierarkian huipulla ja oli valmis tekemään työtä säilyttääkseen statuksensa. Nainen paikallaan viittaa myös 1800-luvun käsitykseen naisen paikasta ennen kaikkea kodin piirissä, äitinä lapsia kasvattamassa ja huolehtimassa kodista. Naisen paikka oli myös tukijana ja toverina miehensä rinnalla, kuten tutkimus Jeanette Snellmanin säädynmukaisesta elämäntavasta osoittaa.
Tutkimus julkaistaan Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen sarjassa Studia Historica Septentrionalia.
Nainen paikallaan kiinnittyy naishistoriallisen tutkimuksen traditioon, jossa kiinnostuksen kohteena ovat olleet naisten jokapäiväiseen elämään liittyvät kysymykset: on haluttu tutkia ennen kaikkea sitä, mitä naiset ovat itse tehneet ja ajatelleet. Säätyläisnaisen elämäntapa – elämänkokemukset, ajattelutavat ja toimijuus – piirtyy näkyviin Jeanette Snellmanin laajasta kirjeenvaihdosta ja muusta alkuperäisaineistosta. Tutkimus yhden henkilön elämästä avaa laajemman näköalan myös kaupunkiporvariston elämään.
Metodologisesti tutkimus on mikrohistoriallisesti painottunut biografia, joka analysoi yhden ihmisen elämää suhteessa ympäröivään maailmaan. Samalla kyse on henkilölähtöisestä historiantutkimuksesta, jossa kohdehenkilön tutkiminen nähdään keinona analysoida laajempia ilmiöitä. Tutkimuksen keskeiset analyyttiset käsitteet ovat sukupuoli ja säätyläisyys sekä performatiivisuus, sosiaalinen pääoma ja verkostot.
Jeanette Snellmanin elämäntapaa tutkitaan kuuden teeman avulla: kummisuhdeverkostot, säätyläisnaisen työ, tyttären kouluttaminen, vaimon ja miehen suhde, äitiys ja sisarussuhteet. Kummisuhdeverkostoja tarkastelemalla seurataan Snellmanien nousua oululaisen kaupunkiyhteisön huipulle. Tutkimus osoittaa vaimon tärkeän merkityksen sosiaalisen pääoman lisääjänä. Jeanette Snellman ylläpiti verkostoja, joihin kuului lähellä ja kaukana asuvia sukulaisia ja tuttavia. Hänen harteillaan oli kodin taloudenpito ja suurperheen jokapäiväisen elämän organisointi. Hän kestitsi miehensä liikekumppanit, järjesteli lasten koulunkäyntiin liittyvät asiat ja toimi miehensä poissa ollessa kauppahuoneen johtajanakin. Jeanette Snellmanin ja hänen miehensä suhde heijasti aikakauden käsityksiä sukupuolten toisiaan täydentävistä rooleista. Pariskunta muodosti kumppanuusliiton, jossa molempien osapuolten toiminnan tavoitteena oli perheen hyvinvointi ja menestys.
Tutkimuksen pääotsikko ”Nainen paikallaan” ilmentää Jeanette Snellmanin elämäntapaa usealla tavalla. Ensinnäkin se viittaa erityisesti Jeanette Snellmanin haluun ja kykyyn vastata säätyläiselle naiselle asetettuihin odotuksiin mahdollisimman tarkasti ja tunnollisesti. Hän pyrki tarmokkaasti ja myös onnistui täyttämään velvollisuutensa vaimona, äitinä ja perheenemäntänä. Tässä mielessä Jeanette Snellmanin voidaan todeta olleen oikea nainen oikeassa paikassa. Toisekseen Jeanette Snellman oli vielä varhaismodernin sääty-yhteiskunnan vankka edustaja, joka halusi pitää kiinni perheensä etuoikeutetusta asemasta kaupunkiyhteisön hierarkian huipulla ja oli valmis tekemään työtä säilyttääkseen statuksensa. Nainen paikallaan viittaa myös 1800-luvun käsitykseen naisen paikasta ennen kaikkea kodin piirissä, äitinä lapsia kasvattamassa ja huolehtimassa kodista. Naisen paikka oli myös tukijana ja toverina miehensä rinnalla, kuten tutkimus Jeanette Snellmanin säädynmukaisesta elämäntavasta osoittaa.
Tutkimus julkaistaan Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen sarjassa Studia Historica Septentrionalia.
Viimeksi päivitetty: 24.11.2023