Näyttöön perustuva ja laatuorientoitunut ketterä ohjelmistotuotantoprosessi
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun Puhelin sali (L5)
Väitöksen aihe
Näyttöön perustuva ja laatuorientoitunut ketterä ohjelmistotuotantoprosessi
Väittelijä
Filosofian Maisteri Pertti Karhapää
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Empiirinen ohjelmistotuotanto ohjelmistoissa, järjestelmissä ja palveluissa
Oppiaine
Tietojenkäsittelytiede
Vastaväittäjä
Professori Michael Felderer, German Aerospace Center (DLR), Saksa
Kustos
Professori Emeritus Markku Oivo, Oulun yliopisto
Näyttöön perustuva ja laatuorientoitunut ketterä ohjelmistotuotantoprosessi
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kun laadunhallintaan liittyvää tietoa integroidaan ketteriin ohjelmistokehityskäytäntöihin koko kehitysprosessin ajan, ohjelmiston laatu paranee, laatuvaatimukset nousevat paremmin esiin ja päätöksenteko perustuu vahvempaan näyttöön. Näyttöön perustuva ja laatuun tietoisesti suhtautuva ketterä kehitysprosessi auttaa organisaatioita tuottamaan luotettavampia ohjelmistoja tinkimättä ketteryydestä.
Väitöstutkimuksessa kehitettiin ja arvioitiin uusi laatu- ja näyttötietoisuutta korostava ketterän ohjelmistokehityksen prosessimalli, joka yhdistää laadunhallinnan ja ketteryyden periaatteet. Mallin avulla kehitystiimit voivat hyödyntää laadun mittareita ja muuta näyttöön perustuvaa tietoa päätöksenteossa kaikilla organisaation tasoilla. Tämä tukee oikea-aikaisia ja perusteltuja ratkaisuja ohjelmiston kehittämisessä sekä helpottaa laadun ylläpitoa nopeasti muuttuvissa projekteissa.
Tutkimuksen taustalla on havainto, että ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä painotus on usein toiminnallisten vaatimusten toteuttamisessa, jolloin ohjelmiston laadulliset näkökulmat – kuten ylläpidettävyys, käytettävyys ja suorituskyky – saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Tämä voi johtaa tekniseen velkaan, kehityksen pullonkauloihin ja heikompaan ohjelmiston luotettavuuteen.
Uusi prosessimalli kehitettiin yhteistyössä useiden yritysten kanssa. Tutkimus yhdisti systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja tapaustutkimuksia teollisuudessa, joiden avulla tunnistettiin keskeiset haasteet ja vaatimukset laadunhallinnalle ketterissä ympäristöissä. Prosessimallia suunniteltiin ja arvioitiin toistuvasti yhdessä käytännön toimijoiden kanssa sekä simuloiduissa että todellisissa kehitysympäristöissä.
Väitöstutkimus tuottaa sekä yleistettävän prosessimallin että käytännön ohjeita organisaatioille, jotka haluavat kehittää ohjelmistokehitystään laadukkaammaksi ja tietoon perustuvaksi samalla säilyttäen ketteryyden edut.
Väitöstutkimuksessa kehitettiin ja arvioitiin uusi laatu- ja näyttötietoisuutta korostava ketterän ohjelmistokehityksen prosessimalli, joka yhdistää laadunhallinnan ja ketteryyden periaatteet. Mallin avulla kehitystiimit voivat hyödyntää laadun mittareita ja muuta näyttöön perustuvaa tietoa päätöksenteossa kaikilla organisaation tasoilla. Tämä tukee oikea-aikaisia ja perusteltuja ratkaisuja ohjelmiston kehittämisessä sekä helpottaa laadun ylläpitoa nopeasti muuttuvissa projekteissa.
Tutkimuksen taustalla on havainto, että ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä painotus on usein toiminnallisten vaatimusten toteuttamisessa, jolloin ohjelmiston laadulliset näkökulmat – kuten ylläpidettävyys, käytettävyys ja suorituskyky – saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Tämä voi johtaa tekniseen velkaan, kehityksen pullonkauloihin ja heikompaan ohjelmiston luotettavuuteen.
Uusi prosessimalli kehitettiin yhteistyössä useiden yritysten kanssa. Tutkimus yhdisti systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja tapaustutkimuksia teollisuudessa, joiden avulla tunnistettiin keskeiset haasteet ja vaatimukset laadunhallinnalle ketterissä ympäristöissä. Prosessimallia suunniteltiin ja arvioitiin toistuvasti yhdessä käytännön toimijoiden kanssa sekä simuloiduissa että todellisissa kehitysympäristöissä.
Väitöstutkimus tuottaa sekä yleistettävän prosessimallin että käytännön ohjeita organisaatioille, jotka haluavat kehittää ohjelmistokehitystään laadukkaammaksi ja tietoon perustuvaksi samalla säilyttäen ketteryyden edut.
Luotu 5.11.2025 | Muokattu 5.11.2025