Neksusanalyyttinen näkökulma hybrideihin saksalais-suomalaisiin koulutusvientineuvotteluihin
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, L10
Väitöksen aihe
Neksusanalyyttinen näkökulma hybrideihin saksalais-suomalaisiin koulutusvientineuvotteluihin
Väittelijä
FM, YTM Maarit Leskelä
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Kielten ja kirjallisuuden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Saksan kieli ja kulttuuri
Vastaväittäjä
Dosentti Sabine Ylönen, Jyväskylän yliopisto
Kustos
Dosentti Leena Kuure, Oulun yliopisto
Tuore tutkimus valottaa koulutusviennin mahdollisuuksia lukio- ja perusopetuksen kehittämisessä
Väitöstutkimus nostaa esiin koulutusviennin merkityksen ja potentiaalin suomalaisessa yleissivistävän opetuksen kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä tapahtuu, kun suomalaiset IT-alan palveluntarjoajat neuvottelevat digitaalisten oppimisalustojen käyttöönotosta itävaltalaisten ja saksalaisten koulujen opettajien kanssa. Tutkimusaineistosta ilmenee, että neuvottelut tarjoavat opettajille tilaisuuden kehittää toimijuuttaan ja ammatillista suoriutumiskykyään itselleen uudessa tilanteessa.
Tulokset osoittavat, että etäyhteydellä toteutetut koulutusvientineuvottelut tarjoavat opettajille hedelmällisen tilan vahvistaa opettajaidentiteettiään muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimuksessa päästään tarkastelemaan niitä merkitysneuvotteluja, jotka vahvistavat itävaltalaisten ja saksalaisten opettajien kykyä toimia aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti oppimisprosessien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa digitalisoitumisen edetessä. Tutkimus avaa uusia näkökulmia työelämävuorovaikutukseen, suomalais-saksalaiseen liikeviestintään sekä teknologiavälitteiseen yhteistyöhön työpaikalla.
Väitöskirjan teoreettisena viitekehyksenä käytetyllä neksusanalyysilla on uutuusarvoa saksankielistä kommunikaatiota koskevassa tutkimuksessa. Neksusanalyysia pidetään hyödyllisenä haastattelu- ja neuvotteluaineistojen analyysissa, koska se auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään monimutkaisia yhteyksiä ja vuorovaikutuksia eri tekijöiden välillä. Se mahdollistaa monipuolisen ja teoreettisesti syvällisen analyysin, jossa aineiston tulkinta kytketään laajempiin yhteiskunnallisiin viitekehyksiin.
Tutkimuksen aineistona on käytetty haastatteluja sekä videoituja neuvotteluja suomalaisen IT-yrityksen ja itävaltalaisten tai saksalaisten opettajien välillä. Lisäksi tutkijan omat havainnot ja kokemukset koulu- ja apuopettajavierailujen aikana ovat rikastuttaneet aineistoa. Tutkimus tarjoaa työkaluja koulutusviennin ja pedagogisten ammattilaisten keskinäisiin neuvotteluihin sekä opettajankoulutuksen kehittämiseen.
Tulokset osoittavat, että etäyhteydellä toteutetut koulutusvientineuvottelut tarjoavat opettajille hedelmällisen tilan vahvistaa opettajaidentiteettiään muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimuksessa päästään tarkastelemaan niitä merkitysneuvotteluja, jotka vahvistavat itävaltalaisten ja saksalaisten opettajien kykyä toimia aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti oppimisprosessien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa digitalisoitumisen edetessä. Tutkimus avaa uusia näkökulmia työelämävuorovaikutukseen, suomalais-saksalaiseen liikeviestintään sekä teknologiavälitteiseen yhteistyöhön työpaikalla.
Väitöskirjan teoreettisena viitekehyksenä käytetyllä neksusanalyysilla on uutuusarvoa saksankielistä kommunikaatiota koskevassa tutkimuksessa. Neksusanalyysia pidetään hyödyllisenä haastattelu- ja neuvotteluaineistojen analyysissa, koska se auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään monimutkaisia yhteyksiä ja vuorovaikutuksia eri tekijöiden välillä. Se mahdollistaa monipuolisen ja teoreettisesti syvällisen analyysin, jossa aineiston tulkinta kytketään laajempiin yhteiskunnallisiin viitekehyksiin.
Tutkimuksen aineistona on käytetty haastatteluja sekä videoituja neuvotteluja suomalaisen IT-yrityksen ja itävaltalaisten tai saksalaisten opettajien välillä. Lisäksi tutkijan omat havainnot ja kokemukset koulu- ja apuopettajavierailujen aikana ovat rikastuttaneet aineistoa. Tutkimus tarjoaa työkaluja koulutusviennin ja pedagogisten ammattilaisten keskinäisiin neuvotteluihin sekä opettajankoulutuksen kehittämiseen.
Viimeksi päivitetty: 7.4.2025