Nuorten aikuisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö, psykososiaalinen hyvinvointi sekä tuen ja hoidon tarpeet

Sosiaalinen media on vahvasti läsnä arjessamme – sen kautta viestimme, verkostoidumme, haemme tietoa ja viihdymme. Samaan aikaan se tuo mukanaan myös haasteita, erityisesti nuorille aikuisille, joiden elämäntilanne on monella tapaa muutosvaiheessa. Sosiaalinen media voi olla sekä voimavara että hyvinvointiin haitallisesti vaikuttava tekijä ja joillekin käyttö voi muodostua ongelmalliseksi. Maailman terveysjärjestö totesi jo vuonna 2015 ongelmallisen sosiaalisen median käytön olevan kansanterveydellinen ongelma, ja jopa neljännes maailman väestöstä arvioidaan kärsivän ongelmallisen digitaalisen median, mukaan luettuna sosiaalisen median, käytön eri muodoista.

TtM Krista Hylkilän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten (18–35-vuotiaat) ongelmallista sosiaalisen median käyttöä ja selittää sen yhteyttä psykososiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi kuvattiin ongelmallisen sosiaalisen median käytön tuen ja hoidon tarpeita nuorilla aikuisilla.

Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmällisellä katsauksella (21 tutkimusta, n = 7484), yhdistettiin olemassa oleva näyttö ongelmallisen sosiaalisen median käytön yhteydestä sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisessa vaiheessa poikkileikkaustutkimuksella selvitettiin ongelmallisen sosiaalisen median käytön yhteyttä psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä tunnistettiin ongelmallisen sosiaalisen median käytön riskiprofiileja ja niitä ennustavia tekijöitä nuorilla aikuisilla (n = 381). Kolmannessa vaiheessa laadullisella tutkimuksella kuvattiin suomalaisten nuorten aikuisten (n = 15) kokemuksia ongelmallisen sosiaalisen median käytön tuen ja hoidon tarpeista.

Tulokset osoittivat, että ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä psykososiaaliseen hyvinvointiin (mm. lisääntynyt yksinäisyys, masennusoireet) ja eri psykososiaalisen hyvinvoinnin tekijät ennustavat ongelmallista sosiaalisen median käyttöä. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme ongelmallisen sosiaalisen median käytön riskiprofiilia (matalan, kohtalaisen ja korkean riskin ryhmät). Lisäksi nuorten aikuisten kokemukset ongelmallisen sosiaalisen median käytön tuen ja hoidon tarpeista olivat moninaiset ja ongelman ennaltaehkäisyä ja hoitoa tulisi kehittää tulevaisuudessa yksilö- ja yhteisötasolla sekä yhteiskunnallisella tasolla.

Väitöskirjassa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ongelmallisen sosiaalisen median käytön tunnistamisessa ja ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmien kehittämisessä sekä yksilöiden sekä ammattilaisten osaamisen edistämisessä.