Nuorten työpajatoiminnan opinnollistaminen. Yksilön ja yhteisön dynaaminen suhde kehittyvään kontekstiin

Tämä väitöskirja tarkastelee opinnollistamisen monitasoista toimeenpanoa
nuorten työpajatoiminnassa ja sen yhteistyöverkostoissa. Suomessa työpajat
toimivat valmennusyhteisöinä nuorille, joiden elämäntilanteita muovaavat
päällekkäiset sosiaaliset riskit, kuten katkonaiset koulutuspolut, työttömyys ja
kuntoutustarpeet. Opinnollistaminen tarkoittaa työpajatoiminnassa tapah-
tuvan oppimisen tunnistamista, tunnustamista ja osoittamista yhteistyössä
oppilaitosten kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten uusi koulutuksellinen toiminta-
konsepti rakentuu moniammatillisessa yhteistyössä työpajaympäristössä.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria,
joka mahdollistaa opinnollistamisen vaikutusten tarkastelun yksilön, yhteisön
ja verkoston tasoilla. Aineisto kerättiin työpajojen ja kumppaniorganisaa-
tioiden ammattilaisilta sekä opinnollistamisprojekteihin osallistuneilta nuorilta.

Ensimmäinen osatutkimus analysoi opinnollistamisen kehittämisessä
syntyneitä ekspansiivisia ratkaisuja ja vakiinnuttamisen haasteita hyödyntäen
toimintajärjestelmän mallia ja ristiriitojen diskursiivista analyysiä. Tulokset
osoittivat, että työnjako kehittyi eriytyneestä kasvatustehtävästä kohti toisiaan
täydentävää asiantuntijuutta, vaikka opinnollistamisen edistäminen tapahtui
sosiaalisesti jännitteisessä kentässä. Toinen osatutkimus keskittyi relatio-
naaliseen asiantuntijuuteen, eli kuinka ammattilaiset tunnistivat toistensa
motiiveja työskennellessään yhteisen toiminnan kohteen parissa. Pragma-
tistinen abduktiivinen lähestymistapa osoitti, että kumppaneita yhdisti
näkemys jokaisen syrjäytymisvaarassa olevan nuoren oppimispotentiaalista.
Kolmas osatutkimus sovelsi subjektitieteellistä perustelumallia nuorten
kokemusten ja niiden yhteiskunnallisten kytkösten analysointiin, ja toi esiin
nuoren toimijuuden mahdollisuuksien laajenemisen.

Yhdessä osatutkimukset osoittavat, että uuden käytännön toteuttaminen saa
aikaan muutosta kaikilla analyysitasoilla. Väitöskirja syventää ymmärrystä
siitä, miten opinnollistamisen toteuttaminen muovaa käsitteellistä kehittä-
mistä, ammatillista yhteistyötä ja nuorten subjektiivisia kokemuksia. Tutki-
mukseni tuo esille, että opinnollistaminen ei ole vain menetelmä, vaan
ajattelutavan muutos: siirtymistä yksilön puutteiden tarkastelusta hänen
voimavarojensa tunnistamiseen.