Opettajaksi opiskelevien identiteetin rakentuminen visuaalisten narratiivien kautta. Tunteiden ulottuvuutta tutkimassa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

OP-Pohjola sali (L6)

Väitöksen aihe

Opettajaksi opiskelevien identiteetin rakentuminen visuaalisten narratiivien kautta. Tunteiden ulottuvuutta tutkimassa

Väittelijä

Kasvatustieteen maisteri Anniina Kettunen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Opettajankoulutus, koulu ja yhteiskunta

Oppiaine

Kasvatustiede

Vastaväittäjä

Professori Auli Toom, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Minna Uitto, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Opettajankoulutukseen tarvitaan tilaa tunteille – kuvien kanssa kertominen voi tukea opettajaksi opiskelevia opettajaidentiteetin rakentamisessa

Anniina Kettusen väitöstutkimus osoittaa tunteiden olevan keskeinen osa opettajaidentiteetin rakentumista. Tutkimus valottaa, kuinka opettajaksi opiskelevien tunteisiin liittyvät kamppailut, erityisesti haavoittuvuus, työhön liittyvät paineet ja pettymys, voivat johtaa jopa alanvaihdon harkintaan. Visuaaliset narratiivit – eli kuvien kautta ja kanssa kertominen – osoittautuivat lupaavaksi työkaluksi, joiden avulla voidaan tukea opettajaksi opiskelijoita käsittelemään opettajuuteen liittyviä moninaisia tunteita ja odotuksia.

Tutkimuksessa tunteiden nähdään rakentuvan suhteessa muihin, ympäröivään kulttuuriin ja normeihin. Tunteet ovat kuin viestejä, jotka kertovat, mikä on opettajaksi opiskeleville merkityksellistä ja mikä on kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti arvostettua – kuten se, millainen on ”hyvä opettaja” Suomessa.

Vaikka opettajankoulutukseen hakeutuvat ovat usein hyvin motivoituneita, opintojen aikana kohdatut normit ja odotukset voivat aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Yksi saattaa kokea olevansa liian introvertti, toinen taas kokee, ettei tunne tarpeeksi suurta kutsumusta alalle. Opettajaksi opiskeleva voi kokea jäävänsä yksin näiden pohdintojensa kanssa, jos niille ei ole opettajankoulutuksessa tilaa.

Moni opettajaksi opiskeleva kantaa mukanaan ihannetta itsestään tulevien oppilaidensa turvallisena aikuisena, jonka työn keskiössä on tukea lasten kasvua. Tätä toivetta horjuttavat kuitenkin työympäristöstä kumpuavat paineet, odotus olla kaikkea kaikille ja opettajiin kohdistuva julkinen kritiikki. Kun idealistiset toivekuvat törmäävät opettajan työn vaatimuksiin, seurauksena voi olla syvä pettymys, mikä voi osaltaan selittää alanvaihtoaikeita.

Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin taidelähtöisiä narratiivisia menetelmiä, kuten omakuviin perustuvia haastatteluja, omaelämäkerrallisia valokuvia sisältäviä kirjoitelmia ja taidetyöpajoja. Kuvat mahdollistavat kehollisen ja ei-sanallisen kerronnan, jolle voi olla vaikea löytää sanoja. Visuaaliset narratiivit auttavat opettajaksi opiskelevia navigoimaan tunteiden kanssa ja luomaan uusia oivalluksia itsestään opettajana, sekä luomaan kertomuksia, joilla vastustaa haavoittavia odotuksia.

Tutkimus osoittaa, että opettajankoulutukseen on välttämätöntä luoda turvallisia paikkoja tunteiden ja odotusten käsittelemiseksi. Visuaaliset narratiivit tarjoavat tähän lupaavan pedagogisen työkalun, joka auttaa tulevia opettajia rakentamaan kestävämpää opettajaidentiteettiä keskellä muuttuvaa opettajan työtä.
Luotu 19.1.2026 | Muokattu 22.1.2026