Oppimisen itsesäätelyn ilmeneminen ja kehittymisen tukeminen alakoulun oppimiskontekstissa

Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensi syksynä kaikissa suomalaisissa kouluissa. Opetussuunnitelma korostaa muun muassa oppimisen itsesäätelytaitojen kehittämistä: oppijan taitoa suunnitella, tarkkailla ja arvioida oppimistaan. Opettajat ja koulut tarvitsevat ajankohtaista tutkimustietoa oman opetustyönsä tueksi. Tämä väitöstutkimus tuo konkreettista ja tutkimusperustaista tietoa siitä, kuinka opetussuunnitelman edellyttämä oppimisen itsesäätelyn tukeminen voidaan sisällyttää suomalaisen koulun arkipäivään.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin alakouluikäisten oppilaiden oppimista sekä koulujen keinoja tukea oppimisen itsesäätelyn kehittymistä. Monimenetelmäinen tutkimus pohjautui kysely-, päiväkirja- ja haastatteluaineistoihin. Aineistonkeruu toteutettiin Oulun normaalikoululla lukuvuoden 2012—2013 aikana UBIKO-kehittämishankkeen yhteydessä.

Tutkimustulokset osoittavat, että oppilaan omiin tavoitteisiin pohjautuva opiskelu ja valinnanmahdollisuudet lisäävät kiinnostusta oppimiseen ja monipuolistavat käytettyjä oppimisen keinoja. Oppilaiden itsesäätelyn taitojen kehittymistä voidaan tukea vaihtelevien oppimistehtävien ja -tilanteiden suunnittelulla sekä oppimista ohjaavalla arvioinnilla. Tulokset tuovat myös esille, että opetuksen ja koulun kehittämisessä on suositeltavaa huomioida edellä mainittujen yksittäisten elementtien lisäksi oppimistilanteen, oppimisympäristön ja toteutuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen muodostama kokonaisuus. Tässä kokonaisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eri tavoin hyviin ja heikkoihin oppilaisiin.

Oppilaiden tarpeisiin mukautuva oppimiskonteksti ja opettajien aktiivinen tuki hyödyttävät kaiken tasoisia oppilaita, mutta on välttämätöntä erityisesti heikkojen oppilaiden oppimistaitojen kehittämisessä sekä heidän kiinnostuksen herättämisessä ja ylläpitämisessä. Tulosten mukaan oppimistilat, kalustus ja hyödynnettävissä oleva teknologia vaikuttavat niiden mahdollistamien työtapojen ja vuorovaikutuksen kautta oppimisen itsesäätelyn tukemiseen.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajien täydennyskoulutuksissa, uusien opetussuunnitelmien suunnittelu- ja käyttöönottoprosesseissa sekä itsesäätöistä oppimista tukevien oppimiskontekstien suunnittelussa.