Osallistuminen tulevaisuuden koulun infrastrukturoitumiseen. Neksusanalyyttinen tutkimus

Väitöstutkimus kuvaa kouluverkon uudistamista Tulevaisuuden koulu -hankkeessa, joka toteutettiin useampina paikallisina tieto- ja viestintäteknologian pilottiprojekteina eri kouluissa. Hankkeeseen osallistui opetustoimen virkamiehiä, rehtoreita, opettajia, oppilaita, tutkijoita sekä paikallisten ja kansainvälisten yritysten edustajia. Hankkeen aikana kehitettiin ja kokeiltiin käytännössä uusia teknologiavälitteisen oppimisen toimintamalleja.

Väitöstutkimus tarkastelee informaatioinfrastruktuurin rakentamista tässä hankkeessa osallistumisen kannalta. Tässä tutkimuksessa informaatioinfrastruktuurin rakentamista ja kehittämistä on tarkasteltu infrastrukturoitumisena, luonteeltaan monimuotoisena, useita toimijoita koskevana ja jatkuvana. Uuden näkökulman infrastrukturoitumiseen tuovat tässä yhteydessä kouluympäristö ja lasten osallistuminen.

Teknologistumisen myötä tieto- ja viestintäteknologiat ovat tulleet osaksi jokapäiväistä elämää, jolloin niiden käyttäjät ja käyttötilanteet ovat monipuolistuneet. Digitalisaatio ulottuu kouluihinkin; opetusteknologioiden käyttö on osa koulujen arkea. Tietojärjestelmien kehityshankkeiden aiemmassa tutkimuksessa enimmäkseen työhön liittyvien järjestelmien ja niiden käyttäjien tarkastelun sijaan on nykyisin nähty tarpeelliseksi kuvata erilaisia osallistujia yksityiskohtaisemmin. Nykyisissä tietoteknisissä ratkaisuissa yhdistyy lukuisia järjestelmiä, jotka perinteisistä tietojärjestelmistä poiketen linkittyvät laaja-alaisiksi informaatioinfrastruktuureiksi.

Väitöstutkimus osoittaa, kuinka monitahoinen ja monimutkainen prosessi infrastrukturoituminen on. Tulevaisuuden koulun infrastrukturoitumista luonnehti hankkeen pitkäkestoisuus ja sen toteutuminen käytännössä useilla eri kouluilla useiden toimijoiden osallistuvana yhteistyönä. Tutkimusaineiston analyysissä tunnistettiin keskeiset toimijat ja heidän osuutensa tulevaisuuden koulun kehittämiseen. Uusina tuloksina tässä tutkimuksessa ovat toimijoiden – sekä aikuisten että lasten – moninaisuus, heidän erilaiset toimintatapansa sekä suunnittelukohteiden monipuolisuus.

Tutkimuksen tulokset osoittivat sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden merkityksen informaatioinfrastruktuurien kehittämisessä. Infrastrukturoitumisessa erityisesti mennyt ajallinen ulottuvuus sekä yhteisöjen jaettu historia korostuivat. Mukana olleiden toimijoiden kokemustaustat osaltaan muovasivat infrastrukturoitumista. Toimijoiden aiempien kokemusten tarkastelu toi tutkimuksessa esille ne paikalliset tekijät, joita arvostettiin ja toisaalta haluttiin muuttaa. Ennalta suunnitellut innovatiivisetkin tietotekniset ratkaisut ja uudet toimintamallit oli sovitettava kunkin koulun jokapäiväisiin käytäntöihin. Käytännössä uusien opetusteknisten ratkaisujen käyttöönotto kouluilla edellytti uusien paikallisten opetuskäytäntöjen kehittämistä. Käytäntöjen ja teknologioiden kietoutuminen yhteen tuli siten esille tässä tutkimuksessa. Opettajien pedagogista asiantuntijuutta arvostettiin tässä sovittamistyössä.

Väitöstutkimuksessa esiteltävässä neksusanalyyttisessä viitekehyksessä yhdistetään laadullisen ja osallistuvan tutkimuksen menetelmiä. Aineiston analyysissä huomio on kiinnitetty tapaan, jolla hankkeen päätösvaltaiset osallistujat puhuivat tulevaisuuden koulun rakentumisesta ja siihen osallistujista. Infrastrukturoitumisen monitahoisuuden ymmärtämiseksi tämä tutkimus tarkastelee haastatteluaineistoa neksusanalyyttisten käsitteiden avulla keskittyen analyysissä diskursseihin eli puhuntoihin, osallistujien vuorovaikutussuhteisiin ja toimijoiden taustoihin. Tutkimusaineiston analyysissä tunnistettiin käytännön toimia ja useita puhuntoja, joissa tulevaisuuden koulun kehittämistä ja rakentumista kuvattiin.

Tutkimuksessa toteutettu analyysi erilaisten toimijoiden osallistumisesta Tulevaisuuden koulu -hankkeen infrastrukturoitumiseen tarjoaa perinteistä laajemman käsityksen osallistumisesta tietojärjestelmätieteen tutkimukselle. Käytännön toimijoille tämä tutkimus tarjoaa neksusanalyyttisiä käsitteitä, joita voidaan soveltaa paikallisten toimintapuitteiden ja eri toimijoiden valtasuhteiden ymmärtämiseen paremmin. Vastaavasti näiden käsitteiden käyttö on käytännössä hyödyllistä järjestettäessä eri toimijoiden osallistumista infrastrukturoitumiseen. Lasten osallistumiseen ja heidän ideoihinsa vaikuttavia tekijöitä voidaan neksusanalyyttisten käsitteiden avulla tunnistaa, arvostaa ja huomioida paremmin osallistumisen järjestämisessä.