Pään ja kasvojen epäsymmetria varhaislapsuudessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Markku Larmas sali (H1091), Dentopolis
Väitöksen aihe
Pään ja kasvojen epäsymmetria varhaislapsuudessa
Väittelijä
Hammaslääketieteen lisensiaatti, Erikoishammaslääkäri Anniina Launonen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Hampaiston kehitys ja oikomisoppi
Vastaväittäjä
Professori Timo Peltomäki, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto
Kustos
Professori Virpi Harila, Oulun yliopisto
Kallon ja kasvojen epäsymmetria vähenee varhaislapsuudessa
Pään ja kasvojen alueella on havaittavissa epäsymmetriaa jo varhaislapsuudessa, mutta kasvojen epäsymmetrian määrä, suunta ja kehitys sekä yhteys pään epäsymmetrioihin tunnetaan puutteellisesti. Väitöskirjassa tutkittiin kasvojen ja kallon epäsymmetrian yleisyyttä ja muutosta syntymästä esikouluikään saakka kolmiulotteisen pehmytkudoskuvantamisen avulla.
Väitöskirjassa havaittiin, että ennenaikainen syntymä ei lisää kallon epäsymmetrian riskiä tai vaikeusastetta verrattuna täysiaikaiseen syntymään. Keskosilla takaraivon litistyminen oli voimakkaampaa. Kallon epäsymmetrian todettiin vähenevän yhtälailla sekä täysiaikaisena että keskosena syntyneillä lapsilla kolmen kuukauden iän jälkeen.
Väitöskirjassa todettiin, että lievää kasvojen epäsymmetriaa on havaittavissa jo varhain kaikilla lapsilla ja kasvojen symmetria paranee varhaislapsuuden aikana. Myös vauvaiän kallon epäsymmetrian vaikutus kasvoihin vähenee lapsen kasvun myötä. Kuitenkaan vauvavuosien vaikutus ei katoa kokonaan: tutkimuksessa tunnistettiin, että vauvaiän kallon epäsymmetria, nukkuma-asento ja aikaisempi kasvojen epäsymmetria ovat mahdollisia riskitekijöitä kasvojen epäsymmetrialle kuuden vuoden iässä.
Väitöskirjatyö toteutettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa pitkittäisenä väestöpohjaisena kohorttitutkimuksena. Kallon epäsymmetriaa seurattiin 34 ennenaikaisesti syntyneellä lapsella ja 34 verrokilla vauvaiästä kolmen vuoden ikään. Kasvojen epäsymmetrian kehitystä arvioitiin 102 täysiaikaisena syntyneen lapsen kohortista 12 kuukauden, 3 vuoden ja 6 vuoden iässä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmiulotteista pehmytkudoskuvantamista. Menetelmässä usealla kameralla samanaikaisesti otettujen valokuvien perusteella muodostetaan kasvoista ja päästä tarkka kolmiulotteinen mallinnus. Menetelmän käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavan kuvantamisen ilman säteilyrasitusta, ja tästä syystä menetelmä sopii hyvin kasvavien lasten pään ja kasvojen kasvun sekä epäsymmetrian tutkimiseen ja seurantaan.
Väitöskirjassa havaittiin, että ennenaikainen syntymä ei lisää kallon epäsymmetrian riskiä tai vaikeusastetta verrattuna täysiaikaiseen syntymään. Keskosilla takaraivon litistyminen oli voimakkaampaa. Kallon epäsymmetrian todettiin vähenevän yhtälailla sekä täysiaikaisena että keskosena syntyneillä lapsilla kolmen kuukauden iän jälkeen.
Väitöskirjassa todettiin, että lievää kasvojen epäsymmetriaa on havaittavissa jo varhain kaikilla lapsilla ja kasvojen symmetria paranee varhaislapsuuden aikana. Myös vauvaiän kallon epäsymmetrian vaikutus kasvoihin vähenee lapsen kasvun myötä. Kuitenkaan vauvavuosien vaikutus ei katoa kokonaan: tutkimuksessa tunnistettiin, että vauvaiän kallon epäsymmetria, nukkuma-asento ja aikaisempi kasvojen epäsymmetria ovat mahdollisia riskitekijöitä kasvojen epäsymmetrialle kuuden vuoden iässä.
Väitöskirjatyö toteutettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa pitkittäisenä väestöpohjaisena kohorttitutkimuksena. Kallon epäsymmetriaa seurattiin 34 ennenaikaisesti syntyneellä lapsella ja 34 verrokilla vauvaiästä kolmen vuoden ikään. Kasvojen epäsymmetrian kehitystä arvioitiin 102 täysiaikaisena syntyneen lapsen kohortista 12 kuukauden, 3 vuoden ja 6 vuoden iässä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmiulotteista pehmytkudoskuvantamista. Menetelmässä usealla kameralla samanaikaisesti otettujen valokuvien perusteella muodostetaan kasvoista ja päästä tarkka kolmiulotteinen mallinnus. Menetelmän käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavan kuvantamisen ilman säteilyrasitusta, ja tästä syystä menetelmä sopii hyvin kasvavien lasten pään ja kasvojen kasvun sekä epäsymmetrian tutkimiseen ja seurantaan.
Luotu 12.5.2026 | Muokattu 13.5.2026