Palsasuot pohjoisella pallonpuoliskolla: ympäristön piirteet, sulaminen ja morfoekologinen tila

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Sali L2, Oulun yliopisto

Väitöksen aihe

Palsasuot pohjoisella pallonpuoliskolla: ympäristön piirteet, sulaminen ja morfoekologinen tila

Väittelijä

Filosofian maisteri Oona Leppiniemi

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Maantiede

Oppiaine

maantiede

Vastaväittäjä

Erikoistutkija Stefan Fronzek, Suomen ympäristökeskus

Kustos

Professori Jan Hjort, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Palsasuot pohjoisella pallonpuoliskolla: ympäristön piirteet, sulaminen ja tila

Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoisille alueille tyypilliset palsasuot ovat vaarassa kadota, sillä niissä esiintyvä ikirouta sulaa. Tämän seurauksena ikiroudan synnyttämät palsakummut katoavat, suon pinnanmuodot yksipuolistuvat ja maisema muuttuu. Näillä elottoman luonnon muutoksilla voi olla vaikutusta myös pohjoisen luonnon elonkirjoon, sillä palsakumpujen luomat erilaiset elinympäristöt häviävät ja eliöt menettävät niille tärkeitä kasvu-, ruokailu- ja lisääntymisalueita. Lisäksi ikiroudan sulaminen vapauttaa turpeesta kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, mikä voi kiihdyttää globaalia ilmastonmuutosta entisestään.

Tässä väitöskirjassa on tutkittu palsasoiden esiintymiseen ja tilaan vaikuttavia ympäristötekijöitä sekä palsojen sulamista hyödyntäen kaukokartoitusaineistoja ja tilastollista mallintamista. Tehdyt tarkastelut ulottuvat paikalliselta tasolta aina koko pohjoisen pallonpuoliskon mittakaavaan saakka. Tulosten perusteella maaperän kosteus sekä ilmastotekijät, kuten ilman lämpötilan ja sadanta, selittävät parhaiten palsasoiden esiintymistä pohjoisella pallonpuoliskolla. Kolmea eri ilmastonmuutosskenaariota hyödyntäen väitöskirjassa ennustettiin palsasoille soveltuvien ympäristöjen katoavan lähes kokonaan pohjoiselta ikirouta-alueelta tämän vuosisadan loppuun mennessä, mikäli ilmastonmuutosta ei saada hillittyä. Optimistisimmankin skenaarion mukaan jopa 75 prosenttia palsasoille soveltuvista ympäristöolosuhteista olisi vaarassa kadota. Suomen palsasoiden tilaa tarkastellessa puolestaan havaittiin alle kolmasosan niistä olevan hyvässä tilassa ja että palsojemme pinta-ala on pienentynyt jopa 76 prosenttia sitten 1960-luvun.

Väitöskirjassa saadut tulokset parantavat käsitystämme palsasoiden esiintymiseen ja tilaan vaikuttavista ympäristötekijöistä sekä auttavat ymmärtämään palsojen esiintymisessä tapahtuvia muutoksia tulevaisuudessa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia globaaleihin kasvihuonekaasupäästöihin sekä valmistellessa luonnonsuojelustrategioita pohjoisen luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.
Viimeksi päivitetty: 15.5.2025