Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana

Väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi tutkittiin itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Aineisto kerättiin kotikäyntien aikana 3 ja 12 kuukautta muuton jälkeen. Ikääntyneitä haastateltiin kyselylomakkeiden avulla ja mittaamalla heidän fyysistä toimintakykyään.

Tulokset osoittivat, että palvelutaloon muuttaneiden fyysinen toimintakyky on heikko. Päivittäisistä toimista suoriutuminen (IADL), kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi itsearvioitu arkiaskareista suoriutuminen ja ulkona liikkuminen vaikeutuivat, mutta lihaskuntoharjoittelu ja harrastusryhmiin osallistuminen lisääntyivät. Asukkaat arvioivat voivansa tehdä, mitä haluavat ja tapaavansa riittävästi läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Ikääntyneet kokivat, että omaa elämää koskevista asioista päättäminen väheni, mutta turvallisuuden tunne lisääntyi. Itsearvioitu fyysinen toimintakyky, sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Mielenkiintoista oli, että kävelynopeus hidastui enemmän asukkailla, jotka kokivat fyysisen toimintakyvyn ja aktiivisuuden alentuneen ja vaikuttivat sopeutuneen huonosti palvelutaloon.

Väestörakenteen muutokseen varautuminen korostuu vanhuspalvelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategioissa. Tavoitteena on väestön ikääntyminen mahdollisimman toimintakykyisenä ja toimintakykyä tukevat laadukkaat arviointimenetelmät ja palvelut. Muuttoliike palvelutaloihin lisääntyy väestön vanhenemisen myötä, ja niihin muuttaa ikääntyneitä, jotka eivät enää selviydy entisessä asuinympäristössään toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Muuttaminen on ikääntyneille suuri elämänmuutos ja aiheuttaa riskin toimintakyvyn edelleen heikkenemiselle. Fyysinen toimintakyky, joka mahdollistaa itsenäisen kotona asumisen, edellyttää riittävää kykyä selviytyä tavallisimmista päivittäisistä toimista kuten liikkumisesta asuinympäristössä, itsestä huolehtimisesta, ostosten tekemisestä, kauppakassien kantamisesta, tavaroiden nostamisesta ja asioiden hoitamisesta.

Tämä tutkimus on tarpeellinen, koska aikaisempaa tutkittua tietoa palvelutaloon muuttaneiden fyysisestä toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä uudessa asuinympäristössä on hyvin vähän. Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa, kun tunnistetaan ja ennaltaehkäistään toimintakyvyn alenemiseen liittyviä tekijöitä. Tuloksilla voidaan myös lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin, tukemisen ja edistämisen merkityksestä sosiaali- ja terveyspalveluissa.