Perinataalivaiheen ja lapsuusiän riskitekijöiden yhteys mielenterveyshäiriöihin nuoruudessa

Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin, ovatko tutkimusaineistoon kuuluvien nuorten syntymään liittyvät varhaiset riskitekijät, kuten äidin raportoimat raskaus-, synnytys- ja perinataalivaiheen ongelmat, yhteydessä tutkittavien nuoruusiässä diagnosoituun psyykkiseen häiriöön. Lisäksi analysoitiin tutkimusaineistosta sitä, onko nuoren syntymämitoilla yhteyttä nuoruusiän eksternalisoiviin ja internalisoiviin häiriöihin. Kolmannessa osatyössä tutkittiin liittyivätkö lapsuusiän epilepsiat ja kuumekouristukset tai muut varhaiset kouristuskohtaukset psyykkisiin häiriöihin nuoruudessa. Neljännessä osatyössä tarkasteltiin mitkä psykiatriset oireet tai perhetekijät korostuivat niillä nuorilla, jotka olivat olleet lastenpsykiatrisessa hoidossa ennen nuorisopsykiatrista osastohoitojaksoa. Väitöskirjatyön kaikissa osatöissä erityinen mielenkiinto kohdistui tyttöjen ja poikien välisiin eroihin tutkituissa asioissa.

Tutkimusaineisto koostui 508, iältään 13–17 vuotiaasta nuoresta, jotka olivat olleet nuorisopsykiatrisella akuuttiosastohoitojaksolla vuosien 2001-2006 välisenä aikana. Tutkimustapauksista 300 oli tyttöjä ja 208 poikia. Psykiatriset diagnoosit perustuivat diagnostiseen haastatteluun K-SADS-PL lomakkeella. Tieto nuoren syntymään liittyvistä raskaus-, synnytys- ja perinataalivaiheiden ongelmista saatiin vanhemman haastattelun perusteella. Tiedot tutkittavien syntymämitoista ja lapsuusiän sairauksista poimittiin kansallisista rekistereistä, joita olivat syntymärekisteri ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että pojilla synnytykseen liittyvät ongelmat, ja joista erityisesti sektio, oli yhteydessä käytöshäiriöön nuoruudessa. Lyhyt syntymäpituus ja isokokoisuus liittyivät poikien internalisoiviin häiriöihin nuoruudessa. Lapsuusiän epilepsiat ja kuume- ja muut varhaiset kouristuskohtaukset liittyivät itsemurhayrityksiin pojilla. Kuumekouristukset ja muut varhaiset kouristuskohtaukset lisäsivät persoonallisuushäiriön riskiä nuoruudessa jopa 14-kertaisesti. Aiempi lastenpsykiatrinen hoitojakso liittyi itsetuhoiseen käytökseen nuoruudessa ja toisaalta sijoituksiin kodin ulkopuolelle nuoruudessa. Pojilla edeltävä lastenpsykiatrinen hoito liittyi ahdistuneisuushäiriöihin ja käytöshäiriöihin nuoruudessa. Nuorisopsykiatriasta hoitojaksoa edeltänyt lastenpsykiatrinen hoitojakso oli yleisempää tytöillä, joiden äideillä oli työttömyyttä tai psykiatrisia ongelmia, ja perheiden toimintakyky oli heikko.

Väitöstutkimuksesta saatua tietoa voidaan soveltaa erityisesti lapsiperheille suunnatuissa palveluissa ja lastensairauksia hoidettaessa. Nuorten psykiatristen häiriöiden mahdolliset riskitekijät tulisi huomioida jo varhain äitiys- ja lastenneuvolassa. Synnytyssairaaloissa raskaus- synnytys- ja perinataalivaiheiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja hyvä hoito voivat ennaltaehkäistä myöhempiä lapsen psykiatrisia ongelmia. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää lapsiin ja nuoriin, joilla on taustallaan tällaisia varhaisia ongelmia, siinä tapauksessa jos heillä ilmenee myöhemmin psyykkisiä oireita. Samoin niiden lasten, joilla on ilmennyt kuumekouristuksia tai muita varhaisia kouristuskohtauksia tai lapsuusiän epilepsia, psyykkiseen vointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Perheiden, joissa vanhemmilla on työttömyyttä tai psyykkisiä oireita tai perheen toimivuus on alentunut, tuen tarpeen kartoittamiseen olisi syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Etäyhteys väitöstilaisuuteen (Teams)