Perinnöllinen alttius lasten akuutissa lymfoblastileukemiassa ja luuytimen toimintahäiriössä sekä mitokondriaalisen DNA:n muutokset leukemiassa

Väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että perinnölliset geenimuutokset voivat olla altistavina tekijöinä leukemian ja luuytimen toimintahäiriön kehittymiselle lapsuusiällä. Leukemian ei ole aiemmin ajateltu olevan suvuittain esiintyvä perinnöllinen sairaus ja altistavia geenimuutoksia on tähän mennessä kuvattu vähän. Lisäksi lapsuusiän leukemiaan sairastuneilla potilailla havaittiin geenimuutoksia syöpäsolujen mitokondrioissa, jotka ovat solun toiminnallisia yksiköitä ja vastaavat solun energian tuotannosta.

Tutkimuksen kohteena oli perheitä, joissa vähintään kaksi lasta oli sairastunut lapsuusiän leukemiaan ja vähintään yksi lapsi oli sairastunut luuytimen toimintahäiriöön. Leukemiaan sairastuneilla lapsilla todettiin haitallinen muutos joko IKZF1- tai ETV6-geenissä, joiden havaittiin altistavan syövän kehittymiselle. Leukemian syntyyn vaikuttaa muitakin tekijöitä, sillä haitallista muutosta havaittiin myös terveillä perheenjäsenillä. Kahdella lapsella ERCC6L2-geenin muutoksen todettiin altistavan luuytimen toimintahäiriölle. Potilaskohorttitutkimuksessa lapsuusiällä leukemiaan sairastuneilla havaittiin 22 prosentilla leukemiasoluissa uusia poikkeavia muutoksia mitokondrion perimäaineksessa. Muutokset olivat energian tuotannosta vastaavien toiminnallisten osien geeneissä.

Lapsuusiän leukemia on lasten yleisin syöpä, jossa luuytimen tuottamat valkosolut muuttuvat pahanlaatuisiksi. Aiemmin on havaittu IKZF1- ja ETV6-geenien merkittävä rooli valkosolujen normaalissa kehityksessä ja näiden geenien haitallisia muutoksia leukemiasoluissa. Tämä tutkimus vahvistaa kyseisten geenien perinnöllisten muutosten roolia alttiudessa sairastua leukemiaan. Vastikään haitalliset muutokset ERCC6L2-geenissä on yhdistetty perinnöllisen luuytimen toimintahäiriön kehittymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa kyseisen geenin muutos yhdistettiin synnynnäisiin kallon ja kasvojen epämuodostumiin sekä kehityshäiriöön, jollaisia ei todettu tämän väitöskirjan potilailla.

Lapsuusiän leukemialla on nykyisin hyvä ennuste ja suurin osa lapsista voidaan parantaa. Leukemia on kuitenkin merkittävä lasten kuolinsyy, eikä taudin syntymekanismeja vielä täysin ymmärretä. On harvinaista, että perheessä useampi sairastuu lapsuusiän leukemiaan. Perheittäin esiintyviin leukemioihin kohdistuvan tutkimuksen avulla voidaan paremmin ymmärtää leukemian kehittymiseen vaikuttavia syitä. Uusi tutkimustieto mahdollistaa myös tarkemman perinnöllisyysneuvonnan perheille. Ymmärrys niin leukemian kehittymisestä kuin leukemiasolun toiminnasta, esimerkiksi mitokondrioiden tasolla, voi tarjota uusia kohteita lääkehoidon kehittämiselle.