Pienipainoisina keskosina syntyneiden kardiometabolia ja keuhkoterveys aikuisiässä - Kahden maan syntymäkohorttitutkimus

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Leena Palotie-sali, Aapistie 5A

Väitöksen aihe

Pienipainoisina keskosina syntyneiden kardiometabolia ja keuhkoterveys aikuisiässä - Kahden maan syntymäkohorttitutkimus

Väittelijä

Terveystieteiden maisteri Laura Jussinniemi

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Apulaisprofessori Patricia Pelufo Silveira, McGillin Yliopisto, Kanada

Kustos

Professori Eero Kajantie, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Hyvin pienipainoisina keskosina syntyneiden aikuisten sydän- ja keuhkoterveys, suomalais-norjalainen syntymäkohorttitutkimus

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin hyvin pienipainoisina keskosina syntyneillä aikuisilla varhaisia merkkejä kiihtyneestä sydän- ja keuhkoterveyden ikääntymisestä. Suurin osa ennenaikaisesti ja hyvin pienipainoisina (< 1500 g) syntyneistä keskosaikuisista elää tervettä ja toimintakykyistä elämää.

Pitkän aikavälin kehityskulut keski-ikään saakka on kuitenkin tunnettu puutteellisesti. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia hyvin pienipainoisina keskosina syntyneiden keski-ikää lähestyvien aikuisten kehon koostumusta, keuhkojen toimintaa ja sydämen autonomista säätelyä verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin verrokkitutkittaviin.

Tutkimus koostui kolmesta osajulkaisusta (I–III), jotka hyödynsivät kahta syntymäkohorttia: Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults (”Pikku-k”, Suomi) ja NTNU Low Birth Weight in a Lifetime Perspective Study (Norja). Harmonisoiduilla menetelmillä tutkittiin keskimäärin 36-vuoden iässä 137 keskosaikuista ja 158 täysiaikaisena syntynyttä verrokkia. Kehonkoostumusmittausten ja keuhkojen toimintakokeiden tuloksia verrattiin myös nuoressa aikuisiässä tehdyn tutkimuksen tietoihin pitkittäismuutosten arvioimiseksi.

Keskosaikuisilla havaittiin pienempi rasvaton massa kuin täysiaikaisina syntyneillä, ja he olivat lyhyempiä, mutta painoindeksi ja rasvaprosentti eivät eronneet verrokeista. Rasvamassa lisääntyi molemmissa ryhmissä nuoruudesta keski-ikään, mutta keskosilla rasvaton massa säilyi pienempänä. Keskosaikuisilla keuhkojen toimintakokeiden tulokset olivat heikompia molemmissa mittausajankohdissa. Sekunti- ja vitaalikapasiteetin laskivat jyrkimmin niillä, joilla oli vauvaiässä todettu keskosen krooninen keuhkosairaus (bronkopulmonaarinen dysplasia). Keski-iässä keskosnaisilla ilmeni merkkejä sydämen autonomisen säätelyn muutoksista: heillä todettiin suurempi leposyke ja heikentyneeseen parasympaattisen hermoston säätelyyn viittaavia muutoksia. Sykevälivaihtelun muutokset selittivät osittain yhteyttä keskostaustan ja kohonneen verenpaineen välillä niin ikään naisten joukossa.

Kun ensimmäiset vastasyntyneiden tehohoidon kokeneet ikäluokat ovat saavuttamassa keski-iän, tämä väestö tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia varhaiselämän olosuhteiden pitkäaikaisia vaikutuksia ikääntymiseen. Pieninä keskosina syntyneiden aikuisten tutkimisesta terveydenhuollossa ei ole vielä virallisia suosituksia. Terveydenhuollon vastaanotoilla keskosuus ja muut syntymänaikaiset riskitekijät tulisi kuitenkin selvittää osana potilaan esitietoja, jotta mahdolliset jatkotutkimukset voidaan kohdentaa oikein.
Luotu 10.2.2026 | Muokattu 11.2.2026