Pitkittäisanalyysimenetelmiä lapsuusajan painoindeksikäyrien tutkimukseen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
University of Oulu, Kontinkangas, auditorio H1091
Väitöksen aihe
Pitkittäisanalyysimenetelmiä lapsuusajan painoindeksikäyrien tutkimukseen
Väittelijä
FM Anni Heiskala
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestötieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Antje Körner, Leipzigin yliopisto
Kustos
Professori Sylvain Sebert, Oulun yliopisto
Pitkittäisanalyysimenetelmiä lapsuusajan painoindeksikäyrien tutkimukseen
Väitöskirja tarkastelee lapsuuden painoindeksin kehitystä ja siihen liittyviä geneettisiä tekijöitä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kehitettiin viitekehys, jonka avulla mallinnettiin painoindeksikäyriä eri väestöryhmissä. Lisäksi johdettiin muuttujia, jotka kuvaavat painoindeksin keskimääräistä muutosta ja kumulatiivista kertymää neljässä ikävaiheessa: vauvaikä, varhainen lapsuus, myöhäislapsuus ja teini-ikä. Näiden muuttujien käyttökelpoisuutta testattiin genominlaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa, jossa tunnistettiin 28 geneettistä markkeria 13 geenialueelta. Toisessa osatutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista lapsuusajan painoindeksikäyrän kehitystyyppiä, joista kaksi ovat uusia havaintoja. Tyyppien erot liittyvät siihen, kuinka nopeasti tai hitaasti painoindeksi muuttuu lapsilla eri aikoina.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortteja 1966 ja 1986. Ensimmäisessä osatyössä aineistoa rikastettiin kansainvälisillä kohorteilla. Erityyppisten kohorttien avulla havainnollistettiin viitekehyksen toimivuutta, sillä lasten kasvussa on jonkin verran sekä perinnöllisiä että ympäristötekijöistä aiheutuvia eroja eri populaatioiden välillä.
Tutkimus syventää ymmärrystä lapsuuden painoindeksin yksilöllisestä kehityksestä ja siihen vaikuttavista geneettisistä tekijöistä. Tulokset voivat auttaa kohdentamaan lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa entistä tarkemmin jo varhaisessa vaiheessa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortteja 1966 ja 1986. Ensimmäisessä osatyössä aineistoa rikastettiin kansainvälisillä kohorteilla. Erityyppisten kohorttien avulla havainnollistettiin viitekehyksen toimivuutta, sillä lasten kasvussa on jonkin verran sekä perinnöllisiä että ympäristötekijöistä aiheutuvia eroja eri populaatioiden välillä.
Tutkimus syventää ymmärrystä lapsuuden painoindeksin yksilöllisestä kehityksestä ja siihen vaikuttavista geneettisistä tekijöistä. Tulokset voivat auttaa kohdentamaan lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa entistä tarkemmin jo varhaisessa vaiheessa.
Viimeksi päivitetty: 30.6.2025