Poron kastraation merkitys domestikatioon sekä ihmisen ja poron välisen kanssakäymiseen Fennoskandiassa. Arkeologisen, osteologisen ja perinteisen tiedon näkökulma
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopisto, Linnanmaa L2
Väitöksen aihe
Poron kastraation merkitys domestikatioon sekä ihmisen ja poron välisen kanssakäymiseen Fennoskandiassa. Arkeologisen, osteologisen ja perinteisen tiedon näkökulma
Väittelijä
Filosofian maisteri Mathilde van den Berg
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
Oppiaine
Arkeologia
Vastaväittäjä
Professori Kristin Armstrong Oma, Stavangerin yliopisto
Kustos
Professori Anna-Kaisa Salmi, Oulun yliopisto
Kastraation rooli porojen domestikaatiossa Fennoskandiassa. Näkökulmia arkeologiasta, osteologiasta ja perinteisestä tiedosta
Tämä tutkielma täydentää tutkimusta, joka käsittelee muinaisten ihmisten ja porojen välisten suhteiden alkuperää ja muuttumista. Tässä tutkimuksessa käytetään uudenlaista näkökulmaa ja tutkitaan porojen kastraation kulttuurisia ja käytännöllisiä merkityksiä. Tutkimuksessa pohditaan ihmisen ja poron domestikaatiosuhteen alkuperää Fennoskandian saamelaisten alkuperäiskansojen keskuudessa.
Tutkimuksessa yhdistetään osteometrista analyysia ja nykyisten poronhoitajien perinteisen tiedon dokumentointia, ja näistä saatuja näkemyksiä sovelletaan arkeologisesti kastraatioon liittyvien menneiden ja nykyisten käytäntöjen ja näkökohtien tutkimiseen.
Artikkeli 1:n tulokset osoittavat, että porojen kastraatio vaikuttaa pääasiassa myöhään fuusioituviin luihin ja vaikuttaa ensisijaisesti pitkien luiden feminisoitumisen kautta verrattuna kastroimattomiin uroksiin (härkiin). Artikkelissa 2 esitellään osteometrisiä eroja ja yhtäläisyyksiä naaraspuolisten, kastroitujen urospuolisten ja kastroimattomien urospuolisten kotieläinporojen, urospuolisten ja naaraspuolisten luonnonvaraisten norjalaisten tunturiporojen sekä urospuolisten ja naaraspuolisten suomalaisten metsäporojen välillä.
Artikkelin 3 tulokset osoittavat, että kastraatio on monitahoinen käytäntö, jolla on keskeinen rooli poronhoidossa ja todennäköisesti myös alkuvaiheen ihmis-poro-suhteissa. Tämä johtuu sen vaikutuksista poron käyttäytymiseen ja ruumiinrakenteeseen, mutta myös sen tehtävästä hallinnassa ja kumppanuudessa.
Artikkelissa 4 esitetään vakuuttavia todisteita porojen kastrointikäytännöstä Markkina/Márkanin, Enontekiön/Enodatin arkeologisella kohteella kahden kastroidun poronsarven löytymisen perusteella.
Tutkimuksella on merkitystä alkuperäis- ja ei-alkuperäiskansojen poronhoitoyhteisöjen perinteisen tiedon jatkuvuuden ja pätevyyden tunnustamisen kannalta sekä porojen domestikaatioprosessin syvällisemmän ymmärtämisen kannalta. Tutkimus tarjoaa uusia ja arvokkaita näkemyksiä porojen kastroinnin käytännön kulttuurisesta, historiallisesta ja tieteellisestä merkityksestä ja korostaa sen merkitystä ihmisen ja poron välisissä suhteissa. Lopuksi tämä tutkimus avaa väyliä muiden kotieläinlajien alkuperää koskevan kastraation jatkotutkimukselle. Se korostaa myös eläinten yksilöllisten elämänhistorioiden tutkimisen arvoa muinaisten ihmisten ja eläinten välisten suhteiden arkeologisessa selvittämisessä.
Tutkimuksessa yhdistetään osteometrista analyysia ja nykyisten poronhoitajien perinteisen tiedon dokumentointia, ja näistä saatuja näkemyksiä sovelletaan arkeologisesti kastraatioon liittyvien menneiden ja nykyisten käytäntöjen ja näkökohtien tutkimiseen.
Artikkeli 1:n tulokset osoittavat, että porojen kastraatio vaikuttaa pääasiassa myöhään fuusioituviin luihin ja vaikuttaa ensisijaisesti pitkien luiden feminisoitumisen kautta verrattuna kastroimattomiin uroksiin (härkiin). Artikkelissa 2 esitellään osteometrisiä eroja ja yhtäläisyyksiä naaraspuolisten, kastroitujen urospuolisten ja kastroimattomien urospuolisten kotieläinporojen, urospuolisten ja naaraspuolisten luonnonvaraisten norjalaisten tunturiporojen sekä urospuolisten ja naaraspuolisten suomalaisten metsäporojen välillä.
Artikkelin 3 tulokset osoittavat, että kastraatio on monitahoinen käytäntö, jolla on keskeinen rooli poronhoidossa ja todennäköisesti myös alkuvaiheen ihmis-poro-suhteissa. Tämä johtuu sen vaikutuksista poron käyttäytymiseen ja ruumiinrakenteeseen, mutta myös sen tehtävästä hallinnassa ja kumppanuudessa.
Artikkelissa 4 esitetään vakuuttavia todisteita porojen kastrointikäytännöstä Markkina/Márkanin, Enontekiön/Enodatin arkeologisella kohteella kahden kastroidun poronsarven löytymisen perusteella.
Tutkimuksella on merkitystä alkuperäis- ja ei-alkuperäiskansojen poronhoitoyhteisöjen perinteisen tiedon jatkuvuuden ja pätevyyden tunnustamisen kannalta sekä porojen domestikaatioprosessin syvällisemmän ymmärtämisen kannalta. Tutkimus tarjoaa uusia ja arvokkaita näkemyksiä porojen kastroinnin käytännön kulttuurisesta, historiallisesta ja tieteellisestä merkityksestä ja korostaa sen merkitystä ihmisen ja poron välisissä suhteissa. Lopuksi tämä tutkimus avaa väyliä muiden kotieläinlajien alkuperää koskevan kastraation jatkotutkimukselle. Se korostaa myös eläinten yksilöllisten elämänhistorioiden tutkimisen arvoa muinaisten ihmisten ja eläinten välisten suhteiden arkeologisessa selvittämisessä.
Viimeksi päivitetty: 5.9.2025