Purentaelimistön toimintahäiriöiden esiintyvyys ja riskitekijät Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Luentosali F202, lääketieteellinen tiedekunta, (Aapistie 5 B), Oulu.
Väitöksen aihe
Purentaelimistön toimintahäiriöiden esiintyvyys ja riskitekijät Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa.
Väittelijä
Hammaslääketieteen lisensiaatti Päivi Jussila
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Suun terveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Hammasproteesioppi ja kliininen purentafysiologia
Vastaväittäjä
Professori Timo Närhi, Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos
Kustos
Professori Aune Raustia, Lääketieteellinen tiedekunta, Suun terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Purentaelimistön toimintahäiriöiden esiintyvyys ja riskitekijät Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa.
Väitöstutkimuksen mukaan purentaelimistön toimintahäiriöt (engl. temporomandibular disorders, TMD) ja niihin liittyvät kivut ovat yhteydessä koettuun heikentyneeseen terveydentilaan sekä kivuliaisiin yleissairauksiin. Samoin havaittiin selvä yhteys purennassa olevien häiriöiden ja puremalihas- ja leukanivelkivun välillä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TMD:n esiintyvyyttä ja riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n (Northern Finland Birth Cohort, NFBC) aineistossa. Vuosina 2012–2013 tutkittiin yhteensä 1 962 kohortin henkilöä 46 vuoden ikäisinä (1 050 naista, 912 miestä). Tutkimus koostui kyselyistä sekä lääketieteellisestä ja suun terveydentilan tutkimuksesta.
TMD:n esiintyvyys tutkitussa aineistossa oli 34,2 %. Naisilla TMD oli yleisempää kuin miehillä. Kliiniset löydökset tutkituilla henkilöillä olivat yleisempiä kuin heidän raportoimansa oireet. Yleisimmät löydökset olivat leukanivelen naksuminen (26,2 %) ja palpaatiokipu puremalihaksissa (11,2 %).
TMD:n oirekirjo on laaja. Päänsärky, kasvokipu tai korvaoireet ovat yleisiä TMD-potilailla. TMD:n luonne ja yleisyys tulisi ottaa huomioon perusterveydenhuollossa. Oireilevat tai kipuilevat potilaat käyttävät enemmän ja toistuvasti terveyspalveluja. Neuvonnalla ja omahoidon ohjauksella voidaan lievittää oireita ja vähentää muuta hoidontarvetta. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistosta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää TMD-potilaiden diagnostiikassa sekä hoidossa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TMD:n esiintyvyyttä ja riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n (Northern Finland Birth Cohort, NFBC) aineistossa. Vuosina 2012–2013 tutkittiin yhteensä 1 962 kohortin henkilöä 46 vuoden ikäisinä (1 050 naista, 912 miestä). Tutkimus koostui kyselyistä sekä lääketieteellisestä ja suun terveydentilan tutkimuksesta.
TMD:n esiintyvyys tutkitussa aineistossa oli 34,2 %. Naisilla TMD oli yleisempää kuin miehillä. Kliiniset löydökset tutkituilla henkilöillä olivat yleisempiä kuin heidän raportoimansa oireet. Yleisimmät löydökset olivat leukanivelen naksuminen (26,2 %) ja palpaatiokipu puremalihaksissa (11,2 %).
TMD:n oirekirjo on laaja. Päänsärky, kasvokipu tai korvaoireet ovat yleisiä TMD-potilailla. TMD:n luonne ja yleisyys tulisi ottaa huomioon perusterveydenhuollossa. Oireilevat tai kipuilevat potilaat käyttävät enemmän ja toistuvasti terveyspalveluja. Neuvonnalla ja omahoidon ohjauksella voidaan lievittää oireita ja vähentää muuta hoidontarvetta. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistosta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää TMD-potilaiden diagnostiikassa sekä hoidossa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024