Radiofotoluminesenssi (RPL) dosimetrian kliiniset
sovellukset potilaan säteilyaltistuksen arvioinnissa radiologisissa tutkimuksissa.
Absorboituneen ja efektiivisen annoksen määrittäminen

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 7

Väitöksen aihe

Radiofotoluminesenssi (RPL) dosimetrian kliiniset
sovellukset potilaan säteilyaltistuksen arvioinnissa radiologisissa tutkimuksissa.
Absorboituneen ja efektiivisen annoksen määrittäminen

Väittelijä

Filosofian maisteri Anna-Leena Manninen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, diagnostiikan laitos / radiologia

Oppiaine

Lääketieteellinen fysiikka

Vastaväittäjä

Professori Sauli Savolainen, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Miika Nieminen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Radiofotoluminesenssi (RPL) dosimetrian kliiniset sovellukset potilaan säteilyaltistuksen arvioinnissa radiologisissa tutkimuksissa

Väitöskirjatyössä tutkittiin radiofotoluminesenssiin (RPL) perustuvan säteilyannoksen mittausmenetelmän soveltuvuutta radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden tuottamien annosten määrittämiseen. Säteilyannoksen mittaaminen suoraan potilaasta tutkimuksen aikana tai annoksen määrittäminen jälkikäteen säteilymittareita ja potilasvastinetta käyttäen antaa tietoa radiologisten tutkimusten säteilyaltistuksesta potilaalle. Absorboituneen annoksen avulla arvioidaan säteilyn suoraa haittavaikutusta kudokselle. Efektiivinen annos kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä kokonaishaittaa.

Ensimmäiseksi työssä todennettiin RPL-menetelmän soveltuvuus matalien säteilyannosten mittaamiseen. Tämän jälkeen RPL-menetelmää käyttäen arvioitiin kohdun alueen absorboitunutta annosta raskaana olevan naisen kohtuvaltimoiden tukkimishoidon yhteydessä. Hoito tehdään tarvittaessa massiivisen verenvuodon ehkäisemiseksi epänormaalin istukan tapauksessa. Hoitoon liittyvä läpivalaisussa tehtävä ennaltaehkäisevä katerointi havaittiin matala-annostutkimukseksi.

Työn kolmannessa osassa verrattiin aivoverisuonten tietokonetomografia- ja subtraktioangiografiatutkimusten tuottamia säteilyannoksia. Aivovaltimoiden tietokonetomografiakuvauksen tuottama säteilyn kokonaishaitta oli viidesosa subtraktioangiografiatutkimuksen annoksesta, kun taas aivokaulavaltimoiden vastaavissa tutkimuksissa tietokonetomografian aiheuttama efektiivinen annos oli kolmanneksen suurempi.

Väitöstutkimuksen mukaan absorboituneen ja efektiivisen annoksen määrittäminen RPL-menetelmää käyttäen on luotettava työkalu säteilyaltistuksen määrityksessä.
Viimeksi päivitetty: 17.11.2014