Radiofotoluminesenssi (RPL) dosimetrian kliiniset
sovellukset potilaan säteilyaltistuksen arvioinnissa radiologisissa tutkimuksissa.
Absorboituneen ja efektiivisen annoksen määrittäminen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 7
Väitöksen aihe
Radiofotoluminesenssi (RPL) dosimetrian kliiniset
sovellukset potilaan säteilyaltistuksen arvioinnissa radiologisissa tutkimuksissa.
Absorboituneen ja efektiivisen annoksen määrittäminen
Väittelijä
Filosofian maisteri Anna-Leena Manninen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, diagnostiikan laitos / radiologia
Oppiaine
Lääketieteellinen fysiikka
Vastaväittäjä
Professori Sauli Savolainen, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Miika Nieminen, Oulun yliopisto
Radiofotoluminesenssi (RPL) dosimetrian kliiniset sovellukset potilaan säteilyaltistuksen arvioinnissa radiologisissa tutkimuksissa
Väitöskirjatyössä tutkittiin radiofotoluminesenssiin (RPL) perustuvan säteilyannoksen mittausmenetelmän soveltuvuutta radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden tuottamien annosten määrittämiseen. Säteilyannoksen mittaaminen suoraan potilaasta tutkimuksen aikana tai annoksen määrittäminen jälkikäteen säteilymittareita ja potilasvastinetta käyttäen antaa tietoa radiologisten tutkimusten säteilyaltistuksesta potilaalle. Absorboituneen annoksen avulla arvioidaan säteilyn suoraa haittavaikutusta kudokselle. Efektiivinen annos kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä kokonaishaittaa.
Ensimmäiseksi työssä todennettiin RPL-menetelmän soveltuvuus matalien säteilyannosten mittaamiseen. Tämän jälkeen RPL-menetelmää käyttäen arvioitiin kohdun alueen absorboitunutta annosta raskaana olevan naisen kohtuvaltimoiden tukkimishoidon yhteydessä. Hoito tehdään tarvittaessa massiivisen verenvuodon ehkäisemiseksi epänormaalin istukan tapauksessa. Hoitoon liittyvä läpivalaisussa tehtävä ennaltaehkäisevä katerointi havaittiin matala-annostutkimukseksi.
Työn kolmannessa osassa verrattiin aivoverisuonten tietokonetomografia- ja subtraktioangiografiatutkimusten tuottamia säteilyannoksia. Aivovaltimoiden tietokonetomografiakuvauksen tuottama säteilyn kokonaishaitta oli viidesosa subtraktioangiografiatutkimuksen annoksesta, kun taas aivokaulavaltimoiden vastaavissa tutkimuksissa tietokonetomografian aiheuttama efektiivinen annos oli kolmanneksen suurempi.
Väitöstutkimuksen mukaan absorboituneen ja efektiivisen annoksen määrittäminen RPL-menetelmää käyttäen on luotettava työkalu säteilyaltistuksen määrityksessä.
Ensimmäiseksi työssä todennettiin RPL-menetelmän soveltuvuus matalien säteilyannosten mittaamiseen. Tämän jälkeen RPL-menetelmää käyttäen arvioitiin kohdun alueen absorboitunutta annosta raskaana olevan naisen kohtuvaltimoiden tukkimishoidon yhteydessä. Hoito tehdään tarvittaessa massiivisen verenvuodon ehkäisemiseksi epänormaalin istukan tapauksessa. Hoitoon liittyvä läpivalaisussa tehtävä ennaltaehkäisevä katerointi havaittiin matala-annostutkimukseksi.
Työn kolmannessa osassa verrattiin aivoverisuonten tietokonetomografia- ja subtraktioangiografiatutkimusten tuottamia säteilyannoksia. Aivovaltimoiden tietokonetomografiakuvauksen tuottama säteilyn kokonaishaitta oli viidesosa subtraktioangiografiatutkimuksen annoksesta, kun taas aivokaulavaltimoiden vastaavissa tutkimuksissa tietokonetomografian aiheuttama efektiivinen annos oli kolmanneksen suurempi.
Väitöstutkimuksen mukaan absorboituneen ja efektiivisen annoksen määrittäminen RPL-menetelmää käyttäen on luotettava työkalu säteilyaltistuksen määrityksessä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024