Rakenteellinen syrjintä ja alkuperäiskansojen terveys. Kriittinen tarkastelu Kanadasta ja Suomesta

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kuusamonsal (YB210)

Väitöksen aihe

Rakenteellinen syrjintä ja alkuperäiskansojen terveys. Kriittinen tarkastelu Kanadasta ja Suomesta

Väittelijä

Master of Health Science Sandra Juutilainen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Arktinen lääketiede

Vastaväittäjä

Apulaisprofessori Bodil Hansen Blix, University of Tromsö, Norja

Kustos

Professori Arja Rautio, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Kanadan ja Suomen alkuperäiskansoilla yhteisiä haasteita ja jaettuja kokemuksia

Väitöstutkimuksen mukaan Kanadan ja Suomen alkuperäiskansoilla on samankaltaisia kokemuksia koulutusinstituutioista. Suomen ja Kanadan akateemisissa ympäristöissä kolonialististen tutkimusprosessien ja rakenteiden vastustus on synnyttänyt vuoropuhelua, jonka keskiössä on alkuperäiskansalähtöinen tutkimusetiikka. Tämä on parantanut tiede- ja alkuperäiskansayhteisöjen välisiä suhteita.

Akateemisen maailman yhteneväisyyksien lisäksi alkuperäiskansojen jäsenten kokemukset Kanadan sisäoppilaitoksista ja Suomen kouluasuntoloista ovat samansuuntaisia: kouluympäristö on aiheuttanut häpeää. Häpeän kokemukset ovat haavoittaneet, mutta myös tuottaneet sinnikkyyttä. Kielteisten kokemusten työstäminen vaatii pitkää, parantavaa prosessia, joka koskee niin yksilöitä, perheitä kuin yhteisöjäkin.

Tutkimusasetelmana on laadullinen monitapaustutkimus, jossa sovelletaan Public Health Critical Race (PHCR) -menetelmää. Menetelmä tuo kriittisen rotuteorian terveystutkimuksen kentälle, jolloin keskeiseen rooliin nousevat terveyserot sekä terveyden eriarvoisuus. Tällä viitataan väestöryhmien välisiin terveyden ja terveydenhuollon laadun eroihin, niiden syihin sekä näihin liittyvään tutkimukseen. PHCR auttaa lisäksi ymmärtämään, miten rodullistaminen vaikuttaa akateemisen tiedon tuottamiseen sekä terveyteen liittyviin oikeudenmukaisuuskysymyksiin.

Tutkimus on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä osassa vertaillaan laadullisen sisällönanalyysin avulla Kanadan ja Pohjoismaiden alkuperäiskansojen tutkimuseettisiä käytäntöjä ja menettelytapoja. Tutkimuksen toinen osa sisältää kolme tapaustutkimusta, joiden aineisto on kerätty Kanadan ensimmäisten kansojen jäseniltä (Six Nations of the Grand River, n = 25) sekä Suomen saamelaisilta (Inarin kunta, n = 20). Tutkimukseen osallistuneet ovat käyneet koulua Kanadan sisäoppilaitoksissa tai Suomen kouluasuntoloissa. Tulokset perustuvat strukturoidun haastattelututkimuksen avovastauksiin, joissa käsiteltiin kouluympäristössä koettua syrjintää ja sen vaikutuksia itsekoettuun terveyteen. Tapaustutkimuksissa on sovellettu sekä alkuperäiskansalähtöisiä että länsimaisia tutkimusmenetelmiä.

Syrjintää ja sen vaikutuksia alkuperäiskansojen jäsenten terveyteen on tärkeää tutkia erityisesti koulukontekstissa, sillä rakenteelliseen syrjintään keskittyvät tutkimukset voivat tarjota tietoa kouluympäristöjen rotuun perustuvasta politiikasta. Tutkimukset valaisevat rakenteellisen syrjinnän kauaskantoisia seurauksia, jotka koskettavat nykyisten alkuperäiskansayhteisöjen lisäksi myös tulevia sukupolvia. Tätä tutkimusta varten on tarkasteltu kahden eri maan koulutusinstituutioita: tutkimuksellinen mielenkiinto on kohdistettu akateemisiin tutkimusprosesseihin sekä alkuperäiskansojen jäsenten kokemuksiin Kanadan sisäoppilaitoksissa ja Suomen kouluasuntoloissa.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa rakenteellisesta syrjinnästä. Päämäärää on lähestytty tutkimalla alkuperäiskansojen ja kansallisvaltioiden välisiä suhteita koulujärjestelmissä sekä sitä, miten rakenteellinen syrjintä vaikuttaa alkuperäiskansojen jäsenten elämään. Tutkimus korostaa myös kriittisen tutkimusotteen merkitystä: sen avulla voidaan tuottaa dekoloniaalisia lähestymistapoja terveystutkimuksen menetelmiin, jolloin tärkeimmät terveyserot paljastuvat. Kriittinen analyysi auttaa lisäksi ymmärtämään, millaisia väliaikaisia sekä nykypäivään asti ulottuvia vaikutuksia sisäoppilaitoksilla ja kouluasuntoloilla on ollut Kanadan ja Suomen alkuperäiskansojen jäsenten terveyteen ja hyvinvointiin.
Viimeksi päivitetty: 2.5.2017