Raskausdiabetes. Metformiinihoito, äidin ylipainon merkitys ja pitkäaikaisennuste
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 4
Väitöksen aihe
Raskausdiabetes. Metformiinihoito, äidin ylipainon merkitys ja pitkäaikaisennuste
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Hilkka Ijäs
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kliininen lääketiede / naistentaudit ja synnytykset
Oppiaine
Naistentaudit ja synnytykset
Vastaväittäjä
Professori Jukka Uotila, Tampereen yliopisto, TAYS
Kustos
Dosentti Tytti Raudaskoski, OYS
Näkökulmia raskaudiabeteksen hoitoon ja äidin myöhäisennusteeseen
Raskausdiabetes on ensimmäisen kerran raskauden aikana ilmaantuva glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka hoitamattomana lisää odottajan ja vastasyntyneen komplikaatioriskiä, erityisesti sikiön liiallista kasvua. Raskausdiabeteksen hoito perustuu veren glukoosipitoisuuksien omaseurantaan ja ruokavaliohoitoon sekä tarvittaessa lääkehoitoon, joka perinteisesti on toteutettu insuliinilla. Raskausdiabetes on myöhemmän diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.
Satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin diabeteslääke metformiinin ja insuliinin tehokkuutta raskausdiabeteksen hoidossa. Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun, eikä muidenkaan välittömien komplikaatioiden riskiä insuliinihoitoon verrattuna. Metformiinilla hoidetuista naisista 32 prosenttia tarvitsi lisäksi insuliinihoitoa glukoositasapainon saavuttamiseksi. Lisäinsuliinin tarvetta ennusti naisen lihavuus, varhainen lääkehoidon tarve ja kohollaan olevat glukoosin paastoarvot. Metformiinille kohdussa altistuneet lapset olivat pidempiä ja painavampia 18 kuukauden iässä kuin insuliinille altistuneet lapset, mutta heidän motorisessa, kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessään ei ollut eroja.
Epidemiologisessa tutkimuksessa normaalipainoisen naisen raskausdiabetes ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun tai keisarileikkauksen riskiä verrattuna naisiin, joilla ei ollut raskausdiabetesta. Äidin lihavuus ilman raskausdiabetesta oli sikiön liiallisen kasvun ja keisarileikkauksen itsenäinen riskitekijä.
Seurantatutkimuksessa raskausdiabeetikkojen riski sairastua myöhempään metaboliseen oireyhtymään oli lisääntynyt verrattuna terveisiin verrokkeihin. Raskausdiabetesta voimakkaampi riskitekijä myöhemmälle metaboliselle oireyhtymälle oli kuitenkin raskautta edeltävä ylipaino.
Satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin diabeteslääke metformiinin ja insuliinin tehokkuutta raskausdiabeteksen hoidossa. Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun, eikä muidenkaan välittömien komplikaatioiden riskiä insuliinihoitoon verrattuna. Metformiinilla hoidetuista naisista 32 prosenttia tarvitsi lisäksi insuliinihoitoa glukoositasapainon saavuttamiseksi. Lisäinsuliinin tarvetta ennusti naisen lihavuus, varhainen lääkehoidon tarve ja kohollaan olevat glukoosin paastoarvot. Metformiinille kohdussa altistuneet lapset olivat pidempiä ja painavampia 18 kuukauden iässä kuin insuliinille altistuneet lapset, mutta heidän motorisessa, kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessään ei ollut eroja.
Epidemiologisessa tutkimuksessa normaalipainoisen naisen raskausdiabetes ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun tai keisarileikkauksen riskiä verrattuna naisiin, joilla ei ollut raskausdiabetesta. Äidin lihavuus ilman raskausdiabetesta oli sikiön liiallisen kasvun ja keisarileikkauksen itsenäinen riskitekijä.
Seurantatutkimuksessa raskausdiabeetikkojen riski sairastua myöhempään metaboliseen oireyhtymään oli lisääntynyt verrattuna terveisiin verrokkeihin. Raskausdiabetesta voimakkaampi riskitekijä myöhemmälle metaboliselle oireyhtymälle oli kuitenkin raskautta edeltävä ylipaino.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024