Rekisteritutkimus pysyvien yläkulmahampaiden puhkeamisesta ja hampaiston kehityksellisistä poikkeamista. Piirteet panoraamaröntgenkuvissa sekä kulmahampaiden hoidon tarve

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Markku Larmas -sali (H1091), Dentopolis (Aapistie 3, Oulu)

Väitöksen aihe

Rekisteritutkimus pysyvien yläkulmahampaiden puhkeamisesta ja hampaiston kehityksellisistä poikkeamista. Piirteet panoraamaröntgenkuvissa sekä kulmahampaiden hoidon tarve

Väittelijä

Hammaslääketieteen lisensiaatti Jenni Ristaniemi

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Hammaslääketiede, hampaiston kehitys- ja oikomisoppi

Vastaväittäjä

Professori Janna Waltimo-Sirén, Turun yliopisto

Kustos

Dosentti Raija Lähdesmäki, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Yläkulmahampaiden puhkeamista tulee seurata hampaiston kehitysvaihe ja hammaskaaren tila huomioiden

Pysyvien yläkulmahampaiden puhkeaminen on monivaiheinen tapahtumasarja, jossa esiintyvät poikkeamat ovat merkittävä kliininen ongelma kehittyvässä purennassa. Kulmahampaan puhkeamispoikkeama voidaan havaita varhain, jolloin hoito on yksinkertaista ja kustannustehokasta. Kulmahampaiden puhkeamisongelmat kuuluvat joukkoon kehityksellisiä poikkeamia, joita kutsutaan ”Dental Anomaly Patterns” (DAP-piirteet).

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin yläkulmahampaan puhkeamisen aikaisia kehityksellisiä piirteitä panoraamaröntgenkuvassa (PTG-kuva) ja hoitoja, joita oli tarvittu poikkeavasti puhkeavan kulmahampaan ohjaamiseksi hammaskaarelle. Lisäksi työssä kartoitettiin DAP-piirteiden esiintymistä samoilla yksilöillä sekä näiden piirteiden esiintymistä suhteessa tutkittuihin kulmahampaan piirteisiin. Tämä rekisteritutkimus koostui 1454 itäsuomalaislapsen PTG-kuvasta noin 9,5-vuotiaana ja samojen lasten 1962 yläkulmahampaan myöhemmästä hoidontarve- ja hoitotiedosta.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että noin joka kymmenes yläkulmahammas tarvitsi hoitoa sisältäen kulmahampaan puhkeamista ohjaavat varhaishoitovaihtoehdot. Yleisin kulmahampaan tarvitsema hoito oli ahtauden hoitoa. Kulmahampaan päällekkäisyys toisen etuhampaan kanssa ja suuri kallistuskulma ennustivat merkittävimmin hoidon tarvetta. Kun kulmahammas puhkesi suuhun ilman hoitoa, päällekkäisyys ja suurempi kallistuskulma PTG-kuvassa esiintyivät useammin hampaistokehityksen varhaisemmissa vaiheissa.

DAP-piirteitä havaittiin noin joka kolmannella lapsella ja yleisin piirre oli maitoposkihampaiden jääminen vaihduntahampaistossa irti purennasta (infraokkluusio). Synnynnäisesti puuttuva hammas, tappimainen toinen yläetuhammas ja myöhäinen hampaistoikä esiintyivät useammin yhdessä. DAP-lapsille toteutettiin varhaishoitoa kulmahampaan puhkeamisen edistämiseksi lähes kaksi kertaa useammin kuin lapsille ilman DAP-piirteitä. Myöhäinen hampaistoikä oli yhteydessä kulmahampaan varhaishoitoon.

Tutkimustulosten perusteella yläkulmahampaiden puhkeamisen seuranta tulee suhteuttaa lapsen pysyvän hampaiston puhkeamisaikatauluun ja hammaskaaren tilaan. Hampaiston kehityksen seuranta on tärkeää vuoden kahden sisällä ensimmäisen vaihduntavaiheen päätyttyä, jotta kulmahampaan puhkeamispoikkeaman varhaishoito on mahdollista. Lakisääteiset oppilaan suun terveystarkastukset tehdään ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Hampaiston kehitysvaihe vaihtelee useita vuosia samanikäisten lasten välillä korostaen hampaiston kehityksen yksilöllistä seurannan tarvetta. Pysyvien hampaiden puhkeamisen vaiheissa ilmenevä kehityksellinen poikkeama (DAP-piirre) edellyttää seurantaa mahdollisten muiden poikkeamien varalta.
Viimeksi päivitetty: 27.9.2023