Rikkipitoisten orgaanisten yhdisteiden hapetukseen käytettyjen katalyyttimateriaalien synteesi ja karakterisointi. Katalyyttien rikkideaktivoituminen

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Arina-sali (TA105)

Väitöksen aihe

Rikkipitoisten orgaanisten yhdisteiden hapetukseen käytettyjen katalyyttimateriaalien synteesi ja karakterisointi. Katalyyttien rikkideaktivoituminen

Väittelijä

Master of Science Bouchra Darif

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Ympäristö- ja kemiatekniikan tutkimusryhmä

Oppiaine

Ympäristötekniikka

Vastaväittäjä

Professori Tapio Salmi, Åbo Akademi

Kustos

Professori Riitta Keiski, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Rikkipitoisten orgaanisten yhdisteiden hapetukseen käytettyjen katalyyttimateriaalien synteesi ja katalyyttien rikkideaktivoituminen

Rikkiä sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat hyvin tunnettu haitta pahan hajunsa vuoksi. Rikkipitoisia yhdisteitä haihtuu esimerkiksi puunjalostusteollisuuden prosesseista sekä jätteiden ja jäteveden käsittelyn yhteydessä. Hajuhaitan lisäksi nämä yhdisteet aiheuttavat terveyshaittoja ja pilaavat ympäristöä.

Haisevien orgaanisten rikkiyhdisteiden käsittely on vaativaa, koska kyseiset yhdisteet tulee poistaa hyvin tehokkaasti päästökaasuista niiden matalan hajukynnyksen vuoksi. Yksi lupaavimmista tähän soveltuvista käsittelytekniikoista on katalyyttinen hapetus. Katalyyttisen hapetuksen ongelmana on kuitenkin katalyyttien toiminnan heikkeneminen eli deaktivoituminen rikkiyhdisteiden läsnä ollessa.

Tässä väitöstutkimuksessa tavoitteena oli kehittää aktiivisia, selektiivisiä ja kestäviä katalyyttimateriaaleja rikkipitoisten orgaanisten yhdisteiden käsittelyyn. Tavoitteen saavuttamiseksi työssä kehitettiin katalyyttien tutkimiseen soveltuvaa, laboratoriossa toteutettavaa nopeutettua ikäytysmenetelmää, jotta rikkideaktivoitumisen syyt saataisiin tehokkaasti selville.

Kehitystyön pohjana käytettiin tietoa todellisissa teollisuuden käyttöolosuhteissa olleista katalyyteistä ja tutkimuksen avulla pystyttiin todistamaan nopeutetun ja teollisuudessa toteutetun ikäytyksen samankaltaisuudet. Nopeutettua ikäytystä käytettiin työn seuraavassa vaiheessa apuna kehitettäessä uusia, kestäviä ja aktiivisia katalyyttimateriaaleja.

Väitöskirjatyön aikana kehitettyjä katalyyttimateriaaleja sekä niiden tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää teollisen mittakaavan katalyyttien valmistuksessa. Kehitetyillä katalyyteillä pystytään merkittävästi vähentämään haihtuvien rikkiyhdisteiden terveydelle ja ympäristölle aiheuttamia haittoja.
Viimeksi päivitetty: 5.12.2016