Runsaan alkoholinkäytön vaikutukset lipoproteiineihin, adiponektiiniin ja sydän- ja verisuonitautiriskiin

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8

Väitöksen aihe

Runsaan alkoholinkäytön vaikutukset lipoproteiineihin, adiponektiiniin ja sydän- ja verisuonitautiriskiin

Väittelijä

Filosofian maisteri Sanna Kuusisto

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, sisätaudit

Oppiaine

Sisätaudit

Vastaväittäjä

Dosentti Katariina Öörni, Wihurin tutkimuslaitos, Helsinki

Kustos

Professori Markku Savolainen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Alkoholin suurkuluttajilla sekä sepelvaltimotaudilta suojaava että riskiä lisäävä aineenvaihduntaprofiili

LDL (low-density lipoprotein) eli ns. ”paha” kolesteroli aiheuttaa valtimoiden kovettumista, kun taas HDL (high-density lipoprotein) eli ns. ”hyvä” kolesteroli vähentää sitä. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että alkoholin suurkuluttajien HDL-hiukkaset kuljettavat ylimääräistä kolesterolia paremmin pois soluista kuin verrokkihenkilöiden HDL. Tämä johtui siitä, että alkoholin suurkuluttajien veressä on enemmän suurikokoisia ja paljon fosfolipidejä sisältäviä HDL-hiukkasia kuin vähän alkoholia käyttävillä ihmisillä.

Alkoholinkäytöllä näyttäisi olevan edullisia vaikutuksia HDL-hiukkasten kykyyn poistaa kolesterolia soluista, mutta on tärkeää pitää mielessä, että jo kaksi annosta päivässä ylittävä alkoholinkäyttö lisää muiden tautien (mm. suolistosairaudet, syövät, maksakirroosi ja haimatulehdus) riskiä huomattavasti. Vaikka alkoholin suurkuluttajien ”paha” LDL-kolesterolipitoisuus oli pieni ja ”hyvä” HDL-kolesterolipitoisuus oli normaali tai suuri, he jakaantuivat muiden aineenvaihdunnallisten muuttujien perusteella kahteen ryhmään: sydäntaudilta suojaavaan ja sydäntautiriskiä lisäävään. Sydäntaudilta suojaavassa ryhmässä veren HDL-kolesterolipitoisuus oli suuri, HDL-hiukkaset olivat suuria ja fosfolipidirikkaita, veren adiponektiinipitoisuus oli suuri ja metabolinen oireyhtymä oli harvinainen, kun taas sydäntautiriskiä lisäävässä ryhmässä veren HDL-kolesterolipitoisuus oli verrokkien tasolla, mutta lipoproteiinihiukkaset sisälsivät paljon triglyseridi-rasvaa ja metabolista oireyhtymää oli paljon.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää runsaan alkoholinkäytön vaikutusta rasva-aineenvaihduntaan, koska aiemmat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Työssä tutkittiin pääasiassa alkoholin suurkuluttajien sekä vähän tai kohtuullisesti alkoholia käyttävien henkilöiden verestä useita erilaisia lipoproteiinihiukkasia, jotka eristettiin ultrasentrifugointi-menetelmällä.

Viallinen lipoproteiiniaineenvaihdunta on yksi tärkeä osatekijä sepelvaltimotaudin synnyssä. Tässä työssä sovellettiin menetelmänä itseorganisoituvaa karttaa (Self-Organizing Map, SOM), joka on tietokonepohjainen, ohjaamattomaan oppimiseen perustuva neuroverkkomalli. Tutkimus onkin ensimmäinen, jossa itseorganisoituvaa karttaa on käytetty apuna lipoproteiinien aineenvaihdunnan tutkimisessa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan mahdollisesti soveltaa käytännössä. Veren rasva-arvot ovat nykyisin tärkeä osatekijä sydäntautiriskin arvioinnissa. Tarkempi tieto lipoproteiinihiukkasten koostumuksesta voisi tulevaisuudessa auttaa lääkäriä tunnistamaan ne alkoholin suurkuluttajat, joilla on suurempi sydäntautiriski, vaikka ”pahan” LDL-kolesterolin pitoisuus veressä olisikin pieni ja ”hyvän” HDL-kolesterolin pitoisuus normaali.
Viimeksi päivitetty: 25.11.2014