Sähkö- ja elektroniikkaromun keräysjärjestelmän vahvuudet ja
haasteet Suomessa. Kuluttajakäsitys ja osallistuminen

Jatkuva teknologinen kehitys ja elintason yleinen nousu ovat johtaneet sähkö- ja elektroniikkalaitteiden myynnin sekä syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) määrän voimakkaaseen kasvuun. Edistääkseen laitteiden uudelleenkäyttöä sekä vähentääkseen romun määrää ja sen haitallisuutta Euroopan unioni otti käyttöön SER-direktiivin vuonna 2003. Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin direktiivin kansallista käyttöönottoa ja SER-keräysverkoston kehittymistä Suomessa. Lisäksi työssä arvioitiin kuluttajien kierrätyskäyttäytymistä ja sen vaikutusta sähkö- ja elektroniikkalaitteiden elinkaareen.

Tutkimus osoitti, että direktiivin kansallinen implementointi on onnistunut Suomessa hyvin. Lainsäädännöllinen perusta ja maanlaajuinen SER-keräysjärjestelmä on saatu toimivaksi vain muutamassa vuodessa. Lisäksi kuluttajien tietoisuus keräysjärjestelmästä ja kierrätyksen tärkeydestä on nykyisin korkea.

Työssä arvioitiin myös kuluttajien kierrätyskäyttäytymistä matkapuhelimien osalta. Kyselytutkimus osoitti, että suurin osa kuluttajista säilyttää käytöstä poistettuja matkapuhelimia kotona. Tämä vähentää niiden uudelleenkäyttömahdollisuuksia ja hidastaa hyödynnettävien materiaalien palautumista kierrätykseen. Tutkimuksessa todettiin, että älypuhelimien yleistymisen myötä laitteiden säilytys kotitalouksissa voi jopa lisääntyä. Muutoksen aikaansaamiseksi tulisikin kehittää mm. tietoturvaan ja tiedonsiirtoon liittyviä palveluja, joita ei vielä tällä hetkellä ole yleisesti saatavilla.