Selluloosapohjaisten kemikaalien käyttö vaahdotuksessa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali TA105 (Arina-sali)

Väitöksen aihe

Selluloosapohjaisten kemikaalien käyttö vaahdotuksessa

Väittelijä

Master of Science Robert Hartmann

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Kuitu- ja partikkelitekniikka

Oppiaine

Prosessitekniikka

Vastaväittäjä

Tohtori Jaakko Leppinen, Outotec

Kustos

Professori Mirja Illikainen, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö

Lisää tapahtuma kalenteriin

Selluloosapohjaisten kemikaalien käyttö vaahdotuksessa

Useat kemikaalit tuotetaan yhä edelleen fossiilisista polttoaineista syntetisoimalla. Ongelmina ovat muun muassa fossiilisten polttoaineiden jakautuminen epätasaisesti eri maiden kesken, niiden louhinnasta aiheutuvat haitat sekä käytön aiheuttama ympäristön saastuminen. Siksi on herännyt vaatimuksia fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä ja jopa välttämisestä.

Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat kemikaalit ovat tärkeitä myös kaivosteollisuudessa, jossa niitä käytetään useissa eri prosesseissa, kuten vaahdotuksessa. Vaahdotuksen avulla käsitellään vuosittain miljardeja tonneja malmia ja käytetään samalla miljoonia tonneja vaarallisia kemikaaleja.

Väitöstutkimuksessa käytettiin myrkyllisten kemikaalien korvaajana selluloosaa, joka on ympäristöystävällinen kemikaali. Selluloosa on uusiutuva puusta saatava luonnonpolymeeri, josta voidaan valmistaa kemiallisesti ja fysikaalisesti käsittelemällä erilaisia biokemikaaleja. Näitä voidaan soveltaa erilaisissa prosesseissa, myös vaahdotuksessa. Selluloosan tehokas käyttö edellyttää myös sen kemiallista käsittelyä ja partikkelikoon pienentämistä nanokokoon (noin sadasosaan hiuksen paksuutta). Se on kuitenkin täysin harmiton ympäristölle, ihmisille ja eläimille.

Väitöstutkimuksessa todettiin, että selluloosa voi olla jopa tehokkaampi kuin perinteiset myrkylliset kemikaalit. Tämä on tärkeä löydös, jota voidaan pitää ensimmäisenä askeleena kohti ympäristöystävällisempää malminkäsittelyä.

Väitöskirja
Viimeksi päivitetty: 20.8.2018