Sepelvaltimotautikohtauksen pitkäaikaisennuste ja uusintakohtauksien riskitekijät.

Verenkiertoelinsairaudet aiheuttavat eniten kuolemia Suomessa vuositasolla. Sepelvaltimotauti on Suomessa merkittävin verenkiertoelinsairauksien ryhmä ja akuutin sepelvaltimotaudin vuoksi Suomessa sairaalaan joutuu vuosittain noin 22 000 ihmistä. Tämän väitöskirjan tarkoitus oli tutkia akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän pitkäaikaisennustetta ja uusintakohtauksien riskitekijöitä vuosien 1993 ja 2011 välillä. Aineisto koostui ensimmäisen akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän sairastaneista FINAMI-rekisteripotilaista. Tuloksia verrattiin terveeseen verrokkiryhmään, joka saatiin FINRISKI-aineistosta. FINRISKI- ja FINAMI -aineistot oli kerätty samoilta asuinalueilta ja niiden ikärakenteet pystyttiin yhdenmukaistamaan tilastollisin keinoin.

Tuloksista kävi ilmi, että akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän ennuste oli parantunut seurantajakson aikana, mutta oli edelleen selkeästi tervettä väestöä heikompi. Lähes 25% potilaista sai uusintakohtauksen ensimmäisen vuoden aikana ja kolmen vuoden kohdalla 37% oli saanut uusintakohtauksen. Erityisesti diabetes ja sydämen vajaatoiminta ensimmäisen kohtauksen aikana olivat merkittäviä riskitekijöitä uusintakohtauksille.

Vaikka sydäninfarkti diagnoosin on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu pitävän paikkaansa HILMO- ja kuolinsyyrekisterissä, osatutkimuksestamme ilmeni, etteivät ICD-koodatut aladiagnoosit sydäninfarktille ilman ST-nousua ja ST-nousu infarktille pitäneet riittävästi paikkaansa, jotta niitä olisi voitu käyttää jatkotutkimuksessa. Etenkin nyt, suurten terveydenhuollon muutosten aikana, on tärkeää saada tutkittua ja paikkaansa pitävää tietoa hoitojen vaikutuksista ja sairauksista, jotta terveydenhuollon varoja voitaisiin kohdentaa niin, että potilaat ja ammattilaiset saisivat maksimaalisen hyödyn.