Sisäkuorelta ionisoitujen molekyylien kvantti ja kvantti-klassiset laskut vaihtelevissa ympäristöissä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali IT116
Väitöksen aihe
Sisäkuorelta ionisoitujen molekyylien kvantti ja kvantti-klassiset laskut vaihtelevissa ympäristöissä
Väittelijä
Filosofian maisteri Tuomas Löytynoja
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikkö
Oppiaine
Fysiikka
Vastaväittäjä
Professori Jukka Tulkki, Aalto-yliopisto
Kustos
Professori Marko Huttula, Oulun yliopisto
Menetelmiä erilaisissa ympäristöissä olevien molekyylien elektronirakenteen laskennalliseen tutkimiseen
Väitöskirjassa tutkittiin laskennallisesti, kuinka paljon energiaa tarvitaan molekyylien sisäkuorilla olevien elektronien irrottamiseen. Tämän niin kutsutun sidosenergian suuruus riippuu siitä, mikä elektronikuori ja molekyyli ovat kyseessä sekä millaisessa kemiallisessa ympäristössä kyseinen molekyyli sijaitsee. Vertaamalla laskettuja arvoja kokeellisiin on muun muassa mahdollista tehdä päätelmiä kemiallisten prosessien etenemisestä ja mitatun näytteen rakenteesta. Mahdollisia käytännön sovelluskohteita menetelmille löytyy muun muassa lääke- ja materiaalitieteistä, joissa materiaalien puhtauden varmistaminen on tärkeää.
Väitöstyö jakaantuu kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osassa tutkittiin tyhjiössä olevien elohopeamolekyylien hajoamista pienemmiksi molekyyleiksi ja atomeiksi elektronin irrottamisen seurauksena. Työssä sovellettiin kvanttimekaniikkaan ja suhteellisuusteoriaan perustuvia menetelmiä tarkkojen sidosenergioiden sekä molekyylien hajottamiseen vaadittavien energioiden laskemiseksi. Vertaamalla näin saatuja arvoja kokeellisiin tuloksiin saatiin tietoa, miten molekyyli hajoaa riippuen miltä kuorelta elektroni poistetaan.
Toisessa kokonaisuudessa tutkittiin kvanttimekaniikkaa ja klassista mekaniikkaa yhdistävien menetelmien soveltuvuutta sisäkuorten elektronien sidosenergioiden laskemiseen kolmessa hyvin erilaisessa ympäristössä. Tutkimuskohteina olivat vesi-etanoli -seokset, hopeapinnalla olevat molekyylit ja akryylipolymeerit. Puhtaasti kvanttimekaniikkaan perustuvilla menetelmillä laskut olisivat olleet liian raskaita ja toisaalta pelkkä klassinen käsittely ei olisi ollut riittävä. Työt osoittivat, että kvantti-klassiset menetelmät soveltuvat erittäin hyvin valittuihin kohteisiin. Näin ollen väitöskirjassa tehdyt tutkimukset antavat uusia työkaluja tarkkuutta vaativien nanomittakaavan systeemien tutkimiseen.
Väitöstyö on tehty yhteistyössä Oulun yliopiston Nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikön ja Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) Teoreettisen kemian ja biologian tutkimusyksikön kanssa.
Väitöstyö jakaantuu kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osassa tutkittiin tyhjiössä olevien elohopeamolekyylien hajoamista pienemmiksi molekyyleiksi ja atomeiksi elektronin irrottamisen seurauksena. Työssä sovellettiin kvanttimekaniikkaan ja suhteellisuusteoriaan perustuvia menetelmiä tarkkojen sidosenergioiden sekä molekyylien hajottamiseen vaadittavien energioiden laskemiseksi. Vertaamalla näin saatuja arvoja kokeellisiin tuloksiin saatiin tietoa, miten molekyyli hajoaa riippuen miltä kuorelta elektroni poistetaan.
Toisessa kokonaisuudessa tutkittiin kvanttimekaniikkaa ja klassista mekaniikkaa yhdistävien menetelmien soveltuvuutta sisäkuorten elektronien sidosenergioiden laskemiseen kolmessa hyvin erilaisessa ympäristössä. Tutkimuskohteina olivat vesi-etanoli -seokset, hopeapinnalla olevat molekyylit ja akryylipolymeerit. Puhtaasti kvanttimekaniikkaan perustuvilla menetelmillä laskut olisivat olleet liian raskaita ja toisaalta pelkkä klassinen käsittely ei olisi ollut riittävä. Työt osoittivat, että kvantti-klassiset menetelmät soveltuvat erittäin hyvin valittuihin kohteisiin. Näin ollen väitöskirjassa tehdyt tutkimukset antavat uusia työkaluja tarkkuutta vaativien nanomittakaavan systeemien tutkimiseen.
Väitöstyö on tehty yhteistyössä Oulun yliopiston Nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikön ja Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) Teoreettisen kemian ja biologian tutkimusyksikön kanssa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024