Sokeriaineenvaihdunta prekliinisessä tyypin 1 diabeteksessa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 12

Väitöksen aihe

Sokeriaineenvaihdunta prekliinisessä tyypin 1 diabeteksessa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Olli Helminen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö, lastentaudit

Oppiaine

Lastentaudit

Vastaväittäjä

Dosentti Leena Moilanen, Kuopion yliopistollinen sairaala

Kustos

Professori Riitta Veijola, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Sokeriaineenvaihdunta prekliinisessä tyypin 1 diabeteksessa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla lapsilla sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuudet ilmenevät jo noin kaksi vuotta ennen diagnoosia. Nousevilla verensokeriarvoilla voidaan ennustaa diabeteksen puhkeamista ja estää vakavien komplikaatioiden, kuten ketoasidoosin ilmaantumista.

Joka vuosi Suomessa sairastuu yli 500 lasta tyypin 1 diabetekseen, joka johtuu haiman insuliinia tuottavien beta-solujen tuhoutumisesta. Taudin ilmaantuvuus on ollut maailmanlaajuisesti jatkuvassa kasvussa, mutta syy tähän on edelleen tuntematon. Kehittyneistä hoidoista huolimatta potilaiden elinajanodote on noin 10 vuotta lyhempi, kuin ikä- ja sukupuolivakioiduilla verrokeilla. Tyypin 1 diabeteksen sairastumisriskin arviointi perustuu tällä hetkellä diabetekseen liitettyihin vasta-aineisiin, mutta tarkan sairastumisajankohdan ennustaminen on vaikeaa.

Suomalainen DIPP-tutkimus on tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkiva projekti, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1994 lähtien. Tutkimuksessa kaikilta vastasyntyneiltä Oulun, Tampereen ja Turun yliopistollisissa sairaaloissa etsitään tyypin 1 diabetekselle altistavia perintötekijöitä. Vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 14 876 suurentuneen geneettisen riskin omaavaa lasta oli tunnistettu ja kutsuttu säännöllisille seurantakäynneille, joilla tutkittiin verinäytteistä diabetekseen liittyvien vasta-aineiden ilmaantumista. Seurannan aikana 567 lapsella ilmeni vasta-aineita ja näistä 255 (45 %) sairastui tyypin 1 diabetekseen. Verensokeriaineenvaihduntaa seurattiin tutkimalla sokerihemoglobiinia (HbA1c), sokerirasituskokeita ja satunnaisia verensokeriarvoja, sekä osalla lapsista viikon ajan jatkuvaa sokeripitoisuutta iholle laitettavalla anturilla. Tutkimuksessa nouseva HbA1c, poikkeava sokerin sieto sekä jo yksittäinen korkea verensokeriarvo ennustivat tyypin 1 diabeteksen puhkeamista.

Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella erityisesti edulliset HbA1c ja satunnainen verensokeri ovat hyödyllisiä suuren sairastumisriskin lapsilla taudin puhkeamisen ennustamisessa. Muutoksia verensokeriarvoissa havaitaan jo vuosia ennen diagnoosia, mikä kuvaa myös taudin hidasta kehittymistä.
Viimeksi päivitetty: 27.9.2016