Solujen happisensorit tulehdusreaktioiden, ohjatun solukuoleman sekä munuaisten kehityksen säätelijöinä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Leena Palotie Auditorium 101A of the Faculty of Medicine (Aapistie 5A), Biocenter, Oulu
Väitöksen aihe
Solujen happisensorit tulehdusreaktioiden, ohjatun solukuoleman sekä munuaisten kehityksen säätelijöinä
Väittelijä
MSc Karim Ullah
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Biochemistry and Molecular Medicine
Oppiaine
Hypoxia and Inflammation
Vastaväittäjä
Professor Cormac Taylor, University College Dublin, Ireland
Kustos
Professor Johanna Myllyharju, University of Oulu
Solujen happisensorit tulehdusreaktioiden, ohjatun solukuoleman sekä munuaisten kehityksen säätelijöinä
Väitöskirjassa tutkittiin solujen happisensoreiden l. HIF-prolyyli-4-hydroksylaasien (HIF-P4H1-3) tehtäviä tulehdusreaktioita säätelevässä NFƙB-soluviestinnässä, p53-välitteisessä ohjatussa solukuolemassa sekä munuaisten kehityksessä käyttäen geneettisesti manipuloituja hiiriä. Väitöskirjan mukaan HIF-P4H-1 happisensorin toiminnan estäminen vähentää kudosten tulehdusta vaikuttamalla sekä NFkB- että p53-välitteiseen solujen viestintään lisäämällä mm. kudosten ohjattua solukuolemaa. Kyseinen happisensori välittää vaikutuksensa muokkaamalla kemiallisesti kahta tulehdusreaktioiden sekä solukuoleman pääsäätelijää, nimittäin IKKα ja p53 proteiineja.
Väitöskirjassa tutkittiin myös solujemme pääasiallisen happisensorin HIF-P4H-2 tehtäviä munuaisten kehityksessä käyttämällä geenimanipuloitua hiirimallia, josta happisensoria tuottava geeni oli poistettu munuaiskeräset muodostavista soluista. Geenin poistaminen johti eläinmallissa munuaiskerästen lieviin rakenteellisiin poikkeavuuksiin ja lievään munuaisten suodatustoiminnan alenemiseen.
Väitöskirja antaa uutta tietoa erilaisten HIF-P4H inhibiittorien soveltuvuudesta erilaisten tulehdussairauksien sekä syöpäsairauksien hoitoon.
Väitöskirjassa tutkittiin myös solujemme pääasiallisen happisensorin HIF-P4H-2 tehtäviä munuaisten kehityksessä käyttämällä geenimanipuloitua hiirimallia, josta happisensoria tuottava geeni oli poistettu munuaiskeräset muodostavista soluista. Geenin poistaminen johti eläinmallissa munuaiskerästen lieviin rakenteellisiin poikkeavuuksiin ja lievään munuaisten suodatustoiminnan alenemiseen.
Väitöskirja antaa uutta tietoa erilaisten HIF-P4H inhibiittorien soveltuvuudesta erilaisten tulehdussairauksien sekä syöpäsairauksien hoitoon.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024