Sosiaalinen pääoma ja depressio- oireet Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Sali K101, Kontinkankaan kampus (Aapistie 7 A)
Väitöksen aihe
Sosiaalinen pääoma ja depressio- oireet Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966
Väittelijä
Psykologian maisteri Johanna Kemppainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Psykologia
Vastaväittäjä
Professori Sami Pirkola, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Markku Timonen, Oulun yliopisto
Sosiaalisella pääomalla ja masennusoireilla on monisyinen yhteys
Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden ongelmista ja koskettaa ihmisiä kaikissa ikäluokissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka oireiden esiintymistiheys tai vakavuus ei ylittäisi varsinaisen diagnostista kynnystä, voivat masennusoireet silti olla yhteydessä kliiniselle depressiolle tyypillisiin terveysvaikutuksiin.
Sosiaalisen pääoman ja masennuksen välinen yhteys on monisyinen. Osa sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista- kuten luottamuksen tunne, emotinaalinen tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne- voivat toimia suojaavina tekijöinä masennuksen puhkeamista vastaan. Aiemmat tutkimukset ovat myös argumentoineet, että sosiaalisen pääoman ja depression oireiden suhde voisi olla jopa kaksisuuntainen tai vastavuoroinen.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen pääoman ja masennusoireiden välistä yhteytttä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966- aineistossa. Tämän tutkimuksen aineisto perustui yli 4000 osallistujaan, joita seurattiin 31-ja 46-vuotiaana kerättyjen kyselyjen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sosiaalisen pääoman muuttujien ja masennusoireiden välistä yhteyttä sekä yhteyden suuntaa.
Tulokset osoittivat, että sosiaalisella pääomalla oli yhteys masennusoireisiin. Eteenkin kognitiivinen sosiaalinen pääoma (emotionaalinen ja instrumentaalinen tuki) oli yhteydessä myöhempiin masennusoireisiin. Masennusoireiden ja sosiaalisen pääoman yhteys oli myös kaksisuuntainen.
Tulokset tukivat kaksisuuntaista hypoteesia. Tulokset viittaavat siihen, että sosiaalinen pääoma on merkittävässä roolissa masennusoireiden synnyssä ja esiintyvyydessä. Siksi sosiaalinen pääoma tulisikin ottaa huomioon masennuksen hoito- ja ehkäisystrategioissa.
Sosiaalisen pääoman ja masennuksen välinen yhteys on monisyinen. Osa sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista- kuten luottamuksen tunne, emotinaalinen tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne- voivat toimia suojaavina tekijöinä masennuksen puhkeamista vastaan. Aiemmat tutkimukset ovat myös argumentoineet, että sosiaalisen pääoman ja depression oireiden suhde voisi olla jopa kaksisuuntainen tai vastavuoroinen.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen pääoman ja masennusoireiden välistä yhteytttä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966- aineistossa. Tämän tutkimuksen aineisto perustui yli 4000 osallistujaan, joita seurattiin 31-ja 46-vuotiaana kerättyjen kyselyjen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sosiaalisen pääoman muuttujien ja masennusoireiden välistä yhteyttä sekä yhteyden suuntaa.
Tulokset osoittivat, että sosiaalisella pääomalla oli yhteys masennusoireisiin. Eteenkin kognitiivinen sosiaalinen pääoma (emotionaalinen ja instrumentaalinen tuki) oli yhteydessä myöhempiin masennusoireisiin. Masennusoireiden ja sosiaalisen pääoman yhteys oli myös kaksisuuntainen.
Tulokset tukivat kaksisuuntaista hypoteesia. Tulokset viittaavat siihen, että sosiaalinen pääoma on merkittävässä roolissa masennusoireiden synnyssä ja esiintyvyydessä. Siksi sosiaalinen pääoma tulisikin ottaa huomioon masennuksen hoito- ja ehkäisystrategioissa.
Luotu 25.8.2026 | Muokattu 25.8.2026