Sosiaalisen ja visuaalisen ympäristön vaikutukset naaraan seksuaalisignalointiin

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/61640053045

Väitöksen aihe

Sosiaalisen ja visuaalisen ympäristön vaikutukset naaraan seksuaalisignalointiin

Väittelijä

Filosofian maisteri Anna-Maria Borshagovski

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Ekologia

Vastaväittäjä

Dosentti Markus Öst, Åbo Akademi

Kustos

Associate Professor Heikki Helanterä, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Kiiltomatonaaraiden kamppailu viehättävyydestä - miten tulla huomatuksi Pohjolan valoisissa kesäöissä

Parinvalintaan ja kumppanin houkutteluun vaikuttavat kilpailijat, kumppaniehdokkaiden mieltymykset sekä ympäristön olosuhteet. Tavallisesti koiraat houkuttelevat naaraita koreilla ornamenteillaan ja naaraat puolestaan valitsevat kumppanikseen houkuttelevimman koiraan. Sen sijaan koiraiden huomiosta ja parittelusta näkyvästi kilpailevat naaraat ovat evolutiivinen erikoisuus.

Tutkin luonnossa ja laboratoriossa, kuinka naaraskiiltomadon viehättävyys suhteessa toiseen naaraaseen vaikuttaa sen strategiaan kumppanin houkuttelussa ja kuinka naaraat varmistavat näkyvyytensä haastavissa valo-olosuhteissa. Naaraat tuottavat öisin vihreänkeltaista valoa houkutellakseen lentäviä koiraita, jotka suosivat kirkkaimpia ja siten suurimpia ja hedelmällisimpiä naaraita. Tulosten mukaan itseään houkuttelevamman kilpailijan kohdatessaan naaraat siirtyvät loistamaan kauemmaksi kilpailijasta, jolloin ne voivat parantaa mahdollisuuksiaan houkutella koiras. Kun naaras kohtaa itseään himmeämmän ja pienemmän kilpailijan, naaraan suuri koko mahdollistaa koiraan houkuttelun aloittamisen muita aikaisemmin.

Myös ympäristön olosuhteet asettavat omat reunaehtonsa kiiltomatonaaraiden loisteen houkuttelevuudelle. Vaikka loiste näkyy parhaiten pimeässä, silti naaraat loistavat Pohjolassa valoisina kesäöinä. Kiiltomatoja esiintyy laajasti Euroopassa ja Aasiassa, joten eri populaatiot elävät hyvin erilaisissa valo-olosuhteissa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa eli Keski-Suomessa valoisat kesäyöt voivat rajoittaa naaraiden loisteen näkyvyyttä ja lajin selviytymistä. Tutkimuksissani kuitenkin havaitsin, että Suomessa pohjoisosissa elävät naaraat ovat kehittyneet eteläisiä lajikumppaneitaan suuremmiksi ja kirkkaammiksi. Kustannuksena voi olla aikuistumisen ja siten lisääntymisen lykkääntyminen seuraavaan kesään.

Kiiltomadot ovat kilpasilla myös aikaa vastaan: niiden aikuisuus kestää parhaimmillaan vain noin kaksi viikkoa. Tänä aikana ne eivät syö mitään ja menettävät munia sitä enemmän mitä kauemmin ne odottavat parittelua. Etenkin pienet ja himmeät naaraat voivat jäädä ilman koirasta ja menettää näin kaikki munansa. Siten naaraille on tärkeää varmistaa näkyvyys ja menestyminen kilpailussa pohjoisen valoisissa kesäöissä.
Viimeksi päivitetty: 21.4.2021