Sosiaalisen sulautumisen synty akateemisten ja ohjelmistostart-up-yritysten koheesioverkostoissa

Väitöskirjassa tutkittiin laadullisen, moninkertaisen tapaustutkimuksen tutkimusmenetelmällä sosiaalisen uppoutumisen syntymistä taloudellisten toimien kautta start-up-yritysten yhtenäisissä verkostoissa. Tarkoituksena oli ymmärtää, liittyykö henkilöresurssien hankinta luontaisesti yhtenäisten verkostojen sosiaalisiin suhteisiin ohjelmistostart-up-yrityksissä ja akateemisissa startup-yrityksissä. Tutkimus tehtiin suomalaisissa akateemisissa start-up-yrityksissä ja ohjelmistostart-up-yrityksissä, jotka toimivat esimerkiksi paikallisissa yrityskiihdyttämöissä.

Tulosten perusteella sosiaalisten suhteiden rooli korostui erityisesti akateemisissa start-up-yrityksissä jo niiden kehityksen alkuvaiheessa. Usein jo ennen yritysten perustamista, yliopiston sisäisenä tiiviinä sosiaalisten suhteiden verkostona, johon kuuluivat eniten lisäarvoa tuottavat ihmiset. Myös perustajayrittäjän rooli yrityksen visionäärinä korostui vahvasti, kuten myös perustajatiimin jäsenten kesken tehty yhteistyö ohjelmistoinnovaatioihin liittyvien teknisten haasteiden ratkaisemisessa. Vastaavasti ohjelmistostart-up-yrityksissä sosiaalisten suhteiden rooli oli pienempi alkuvaiheessa yritysten kehittymistä.

Lisäarvoa tuottavien sosiaalisten suhteiden verkosto syntyi yrityksen kehittyessä. Nämä verkostot koostuivat perustajatiimin jäsenistä, kollegoista ja saman liiketoiminnan kokeneista kollegoista. Myös fyysisten paikkojen roolin todettiin olevan merkittävä start-up-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Yhteisön tulee siis tehdä uusia investointeja tulevaisuuteen lisäämällä palveluita ja fyysisiä paikkoja, joissa eri yrittäjäsukupolvet voivat keskustella liikeideoista, mutta myös antaa henkistä tukea, mikä on yhtä tärkeää kuin liiketoiminnan kehittämistuki.