Sosiaalisen sulautumisen synty akateemisten ja ohjelmistostart-up-yritysten koheesioverkostoissa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

IT115, Linnanmaa

Väitöksen aihe

Sosiaalisen sulautumisen synty akateemisten ja ohjelmistostart-up-yritysten koheesioverkostoissa

Väittelijä

Filosofian maisteri Joni Rautio

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, M3S

Oppiaine

Tietojenkäsittelytiede

Vastaväittäjä

Dekaani, professori Pasi Tyrväinen, Jyväskylän yliopisto

Kustos

Dosentti Kari Liukkunen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Akateemisten ja ohjelmistostart-up-yritysten verkostojen sosiaaliset suhteet

Väitöskirjassa tutkittiin laadullisen, moninkertaisen tapaustutkimuksen tutkimusmenetelmällä sosiaalisen uppoutumisen syntymistä taloudellisten toimien kautta start-up-yritysten yhtenäisissä verkostoissa. Tarkoituksena oli ymmärtää, liittyykö henkilöresurssien hankinta luontaisesti yhtenäisten verkostojen sosiaalisiin suhteisiin ohjelmistostart-up-yrityksissä ja akateemisissa startup-yrityksissä. Tutkimus tehtiin suomalaisissa akateemisissa start-up-yrityksissä ja ohjelmistostart-up-yrityksissä, jotka toimivat esimerkiksi paikallisissa yrityskiihdyttämöissä.

Tulosten perusteella sosiaalisten suhteiden rooli korostui erityisesti akateemisissa start-up-yrityksissä jo niiden kehityksen alkuvaiheessa. Usein jo ennen yritysten perustamista, yliopiston sisäisenä tiiviinä sosiaalisten suhteiden verkostona, johon kuuluivat eniten lisäarvoa tuottavat ihmiset. Myös perustajayrittäjän rooli yrityksen visionäärinä korostui vahvasti, kuten myös perustajatiimin jäsenten kesken tehty yhteistyö ohjelmistoinnovaatioihin liittyvien teknisten haasteiden ratkaisemisessa. Vastaavasti ohjelmistostart-up-yrityksissä sosiaalisten suhteiden rooli oli pienempi alkuvaiheessa yritysten kehittymistä.

Lisäarvoa tuottavien sosiaalisten suhteiden verkosto syntyi yrityksen kehittyessä. Nämä verkostot koostuivat perustajatiimin jäsenistä, kollegoista ja saman liiketoiminnan kokeneista kollegoista. Myös fyysisten paikkojen roolin todettiin olevan merkittävä start-up-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Yhteisön tulee siis tehdä uusia investointeja tulevaisuuteen lisäämällä palveluita ja fyysisiä paikkoja, joissa eri yrittäjäsukupolvet voivat keskustella liikeideoista, mutta myös antaa henkistä tukea, mikä on yhtä tärkeää kuin liiketoiminnan kehittämistuki.
Viimeksi päivitetty: 14.11.2022