Sosiopragmaattisen ymmärtämisen neuraalinen perusta nuorilla autismikirjon aikuisilla

Tutkimus tuotti uutta tietoa autisminkirjon nuorten aikuisten aivotoiminnasta sekä siitä, miten he prosessoivat pragmaattisia kommunikointitilanteita. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että pragmaattisen kommunikoinnin prosessointiin osallistuvien hermoverkkojen välinen vuorovaikutus on erilaista autismikirjon henkilöillä. Väitöstutkimus antoi myös viitteitä siitä, että autismikirjon henkilöiden aivotason prosessoinnin haasteet liittyvät erityisesti tilanteisiin, jotka vaativat samanaikaisten rinnakkaisten kommunikointitapahtumien nopeaa prosessointia.

Arjen sosiaalisiin kommunikointitilanteisiin liittyy moninaisia sanallisia ja sanattomia vihjeitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä keskustelukumppanien tarkoitusperien ymmärtämiseksi. Pragmaattisessa kommunikoinnissa tilannesidonnaiset vihjeet vaikuttavat viestin tulkintaan. Pragmaattisen kommunikoinnin ymmärtämisen pulmat ovat yleisiä autismikirjon henkilöillä, minkä vuoksi tässä väitöstyössä tarkasteltiin pragmaattisen ymmärtämisen aivoperustaa autismikirjon nuorilla aikuisilla ja heidän verrokeillaan. Aivotapahtumia tarkasteltiin henkilöiden ollessa lepotilassa sekä heidän katsellessaan videoleikkeitä, jotka sisälsivät pragmaattisia kommunikointitilanteita. Tutkimusaineisto aivotapahtumista kerättiin hyödyntäen toiminnallista magneettikuvausta (fMRI).

Tutkimuksessa löydettiin lepotilassa epätyypillistä vuorovaikutusta pragmaattisen kommunikoinnin prosessointiin osallistuvien hermoverkkojen välillä autismikirjon henkilöillä. Epätyypillinen vuorovaikutus ilmeni etenkin poikkeavana ajoituksena hermoverkkojen välisessä kytkeytymisessä. Kun tutkimukseen osallistuvat henkilöt katselivat sanattomia kommunikointitilanteita sisältäviä videoita, verrokkihenkilöiden aivotoiminta näyttäytyi keskenään varsin samankaltaisena, kun taas autismikirjon ryhmän aivotoiminnassa oli huomattavaa vaihtelua. Ero reagoinnissa näkyi etenkin aivojen olennaisen tiedon tunnistavalla alueella.

Tutkimuksessa tarkasteltiin osallistujien aivotoimintaa myös silloin, kun he katselivat luonnollisen kaltaisia kommunikointitilanteita videoleikkeiltä. Kun tarkemman tarkastelun kohteeksi otettiin aivojen olennaisen tiedon tunnistavan hermoverkon alue, havaittiin, että vaikka aivotoiminta tällä alueella oli pääosin samankaltaista autismikirjon henkilöiden ja verrokkien välillä, eroa ryhmien välillä syntyi, kun henkilöt katselivat rinnakkaisen kommunikoinnin tilanteita.