Sotilasilmailun radiopuheviestintä ja kuormitus: inhimillisten tekijöiden näkökulma

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 4

Väitöksen aihe

Sotilasilmailun radiopuheviestintä ja kuormitus: inhimillisten tekijöiden näkökulma

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Taija Lahtinen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö, korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Oppiaine

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Vastaväittäjä

Dosentti Antti Aarnisalo, HYKS

Kustos

Professori (emeritus) Martti Sorri, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Kommunikaatiokuulosuojaimet parantavat sotilaslentäjien viestintää

Yksilöllisesti valetut kommunikaatiokuulosuojaimet parantavat merkittävästi sotilaslentäjien viestintää. Tutkimuksessa selvittiin sotilaslentäjien radiopuheviestinnän ongelmia, psyykkisen kuormituksen vaikutusta radiopuheviestintään sekä uusien kommunikaatiokuulosuojaimien toimivuutta. Tutkimus toteutettiin lentosimulaattorissa sekä kahdella kyselytutkimuksella.

Sotilaslentäjien työskentelyolosuhteet ovat fyysisesti, psyykkisesti ja kognitiivisesti haastavat. Suurimmat haasteet liittyvät informaatiotulvaan ja sen käsittelyyn. Turvallisuuden kannalta kriittistä informaatiota välitetään radioteitse, joten radioviestinnän onnistuminen on olennainen lentoturvallisuus- ja tehokkuustekijä.

Tutkimuksessa todettiin, että psyykkisesti kuormittavissa lentovaiheissa radioviestintä muuttuu. Merkittävimmiksi radiopuheviestinnän ongelmiksi osoittautuivat puhujien suuri määrä, päällekkäinen puhe, kuittausten puuttuminen sekä taustamelu erityisesti helikopteritehtävissä.

Yksilöllisesti valettujen kommunikaatiokuulosuojaimien todettiin parantavan puheen ymmärrettävyyttä. Kommunikaatiokuulosuojaimet parantavat signaali-kohinasuhdetta, joka puolestaan parantaa viestinnän onnistumista. Lentäjät olivat motivoituneita käyttämään uusia kuulonsuojausjärjestelmiä, ja pitivät niitä parempina kuin aikaisempia kuulosuojaimia. Radiopuheviestinnän onnistumiseen ja kuulonsuojaukseen vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä (human factors) todettiin esiintyvän kaikilla organisaation tasoilla.

Tulevaisuudessa kommunikaatiokuulosuojainten teknisiä ratkaisuja ja istuvuutta tulee edelleen kehittää. Lisäksi radiopuheviestintään sekä kuulonsuojauksen merkitykseen liittyvää koulutusta kannattaa lisätä. Järjestelmien ja toimintaympäristön kehittyessä edelleen, inhimillisten tekijöiden ja lentäjän suorituskyvyn tutkimus on tärkeää jatkossakin.
Viimeksi päivitetty: 30.11.2016