Status epilepticuksen mitokondriaalinen etiologia ja POLG1-varianttien merkitys valproaattihoidon aiheuttamassa maksatoksisuudessa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

OYS / Lastenklinikan luentosali 12

Väitöksen aihe

Status epilepticuksen mitokondriaalinen etiologia ja POLG1-varianttien merkitys valproaattihoidon aiheuttamassa maksatoksisuudessa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Johanna Hynynen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Dosentti Eeva-Liisa Metsähonkala, Helsingin yliopisto; Helsingin yliopistollinen sairaala

Kustos

Professori Johanna Uusimaa, Oulun yliopisto; Oulun yliopistollinen sairaala

Lisää tapahtuma kalenteriin

Mitokondriotaudit ovat arvioitua yleisempiä pitkittyneen epileptisen kohtauksen taustalla olevia perinnöllisiä syitä

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että mitokondriotaudit yhdessä ionikanavatautien, kromosomihäiriöiden sekä muun muassa neurokutaanisten oireyhtymien kanssa ovat verrattain yleisiä pitkittyneen epileptisen kohtauksen eli status epilepticuksen taustalla olevia perinnöllisiä syitä.

Mitokondriotauteja sairastavilla potilailla epilepsiakohtausten pitkittyminen hoitoresistenteiksi tai erittäin hoitoresistenteiksi oli yleisempää kuin muilla tutkituilla potilasryhmillä, ja näillä potilailla myös kuolleisuus oli suuri.

Mitokondriotauteihin liittyvä epilepsia on usein vaikeahoitoinen, ja tiettyjä epilepsialääkkeitä, kuten natriumvalproaattia, on tässä potilasryhmässä vältettävä erityisen suuren maksavaurioriskin vuoksi. Mitokondriotauteja sairastaville potilaille annettavassa akuutin maksavaurion hoidossa maksansiirron merkitys on ollut kiistanalainen taudin etenevän luonteen vuoksi. Väitöstutkimuksessa tehtyjen havaintojen mukaan osa kyseisen lääkkeen aiheuttaman vakavan maksavaurion saaneista potilaista näyttää kuitenkin hyötyvän maksansiirrosta, mikä tulisi ottaa huomioon hoitopäätöksiä tehtäessä.

Väitöskirjatyössä tutkittiin status epilepticuksen perinnöllisiä syitä, ja potilasaineisto oli kerätty neljästä yliopistollisesta sairaalasta. Tutkimuksessa keskityttiin mitokondrion ja tuman perimän geeneihin liittyviin mitokondriotauteja ja hankalaa epilepsiaa aiheuttaviin perinnöllisiin muutoksiin sekä selvitettiin kyseisen tuman geenin muutosten osalta perimän vaikutusta maksansiirron jälkeiseen ennusteeseen. Lisäksi tutkittiin tiettyjä väestössä ilmeneviä yleisiä perinnöllisiä muutoksia eli variantteja, jotka on aiemmin yhdistetty lisääntyneeseen maksavaurion riskiin valproaattihoidon aikana.

Mitokondriotautien ilmaantuvuuden on arvioitu olevan vähintään 1:4300, ja Suomessa näitä potilaita olisi tämän perusteella noin 1200. Mitokondriotautia aiheuttavien mutaatioiden kantajuudeksi on arvioitu maailmanlaajuisesti jopa 1:200, mutta suurin osa on kuitenkin vähäoireisia tai oireettomia henkilöitä. Mitokondriotautia ja siihen liittyvää epilepsiaa sairastavien henkilöiden varhainen tunnistaminen ja taustalla olevien perinnöllisten syiden selvittäminen on tärkeää paitsi potilaiden ja perheiden neuvonnan myös potilaan hoidon yksilöllisen suunnittelun kannalta. Geenitutkimuksen yleistyminen epilepsian diagnostiikassa parantaa todennäköisesti mitokondriotautien tunnistamista sekä lisää tietämystä taustalla olevista tautimekanismeista ja sitä kautta mitokondrioihin kohdistuvista haitallisista lääkevaikutuksista.
Viimeksi päivitetty: 4.12.2019