Sukupuoli, kieli ja kognitio. Ruotsalaisten feminiinijohdosten ja niiden suomalaisten ja saksalaisten ekvivalenttien semanttiset ja käsitteelliset rakenteet

Väitöstutkimuksen aiheena on sukupuolen, kielen ja kognition välinen suhde. Tutkimuskohteena ovat ruotsalaiset suffiksijohdetut feminiiniset henkilönimikkeet (feminiinijohdokset) ja niiden suomalaiset ja saksalaiset vastineet. Feminiinijohdos on naista tarkoittava sana, joka on muodostettu päätteen avulla, esim. opettaja-tar. Sanat viittaavat mm. ammatteihin ja erilaisiin ominaisuuksiin. Tärkeimpänä lähdeaineistona olivat yksikieliset ruotsalaiset, suomalaiset ja saksalaiset sanakirjat. Tutkimuksessa feminiinijohdosten sanakirjamääritelmät katsottiin merkitysrakenteiksi, joista käytettiin nimitystä omskrivning. Omskrivning ilmaisee sanan merkityssisällön ”uudelleenkirjoittamalla” sen toisia sanoja käyttäen, esim. opettajatar on naispuolinen opettaja.

Tutkimus tehtiin kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta yhdistettynä sukupuolentutkimukseen. Kognitiivisen kielitieteen mukaan kielellisiä rakenteita tutkimalla voidaan tutkia käsitteellisiä rakenteita. Kielelliset rakenteet myös symboloivat tiettyä näkökulmaa siihen ilmiöön, johon ne viittaavat (tässä tutkimuksessa sukupuoleen). Tätä kutsutaan käsitteistykseksi. Tarkoituksena oli siis tutkia feminiinijohdosten omskrivning-muotoja siitä lähtökohdasta, mitä niiden kielellinen rakenne kertoo käsitteellisistä rakenteista ja millaista näkökulmaa sukupuoleen ne symboloivat. Siten oli mahdollista saada selville, millä eri tavoilla sukupuoli voidaan käsitteistää esim. ammattien ja erilaisten ominaisuuksien yhteydessä. Tutkimuksen lähtökohtana oli se, että käsitteet koostuvat osasista, joiden välillä vallitsee erilaisia suhteita. Käsitteellisen rakenteen osasia kutsuttiin tutkimuksessa skeemoiksi. Tutkimuksen tuloksena oli feminiinijohdosten kuvausmalli, joka esittelee neljä erilaista tapaa käsitteistää sukupuoli skeemojen välisten suhteiden avulla: ensisijaisena, toissijaisena, päällekkäisenä ja suhteellisena skeemana.

Tutkimuksessa mielensisäiset käsitteistykset liitettiin myös ulkoiseen todellisuuteen tarkastelemalla ruotsalaisten, suomalaisten ja saksalaisten feminiinijohdosten asemaa kielenkäytössä. Tarkoituksena oli selvittää, miksi feminiinijohdosten käyttö vaihtelee ruotsin, suomen ja saksan välillä. Jokainen edellä mainitusta neljästä käsitteistystavasta kertoo, onko feminiinijohdoksen käyttäminen sen kohdalla valinnaista vai pakollista, ts. onko mahdollista valita feminiinijohdoksen ja vastaavan maskuliinisen tai sukupuolineutraalin sanan välillä (esim. opettajatar – opettaja). Käsitteistyksen ohella valinnaisuuteen ja pakollisuuteen vaikuttaa myös ulkoinen todellisuus. Ulkoinen todellisuus koostui tutkimuksessa kolmesta tekijästä jokaisen kielen kohdalla: kielityyppi, tasa-arvoisen kielenkäytön strategiat ja sukupuolikulttuuri. Näiden avulla voitiin selittää miksi feminiinijohdosten käytössä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä ruotsin, suomen ja saksan välillä.