Suomalaisten ammattisotilaiden kuulo - epidemiologinen tutkimus

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 10

Väitöksen aihe

Suomalaisten ammattisotilaiden kuulo - epidemiologinen tutkimus

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Tuomas Holma

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Oppiaine

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Vastaväittäjä

Professori Heikki Löppönen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Kustos

Emeritusprofessori Martti Sorri, Oulu

Lisää tapahtuma kalenteriin

Suomalaisten ammattisotilaiden kuulo

Väitöskirjatutkimus osoittaa, että suomalaisten ammattisotilaiden meluvammat ovat vähentyneet ja kuulovikojen vaikeusaste on lievittynyt 1960-luvulta lähtien. Muutos näkyy selvimmin 1990-luvulla uransa aloittaneilla sotilailla. Kuulovaurioiden vähentymiseen vaikuttivat Puolustusvoimissa toimeenpannut kuulonsuojelutoimenpiteet ampumaharjoituksissa ja muussa sotilaallisessa toiminnassa.

Tutkimuksessa verrattiin meluvammojen esiintyvyyttä eri aselajeissa. Kuulovikoja ilmaantui eniten pioneereille ja ilmatorjuntasotilaille. Pienin meluvammariski oli soittajilla, lentäjillä ja laivastosotilailla. Sotilaiden kuulovaurion riski näyttää liittyvän erityisesti käsituliaseiden käyttöön. Nykyään tavallisin meluvamman aiheuttava tapahtuma on arvaamaton altistuminen rynnäkkökiväärin laukausmelulle ilman kuulosuojausta.

Yksilöiden meluvamma-alttius vaihtelee huomattavasti. Tässä tutkimuksessa arvioitiin mm. sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja melun yhteisvaikutusta sotilaiden kuuloon. Diabetes ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö näyttivät lisäävän meluvammariskiä.

Tutkimuksen mukaan nuoren henkilön kohonnut meluvamma-alttius on mahdollista tunnistaa varhain kuulokynnysmittauksen ja riittävien esitietojen perusteella. Yksilöllisen meluvamma-alttiuden varhainen toteaminen voi motivoida nuorta suojaamaan kuulonsa vaarallisen voimakkaalta melulta työssä ja vapaa-aikana. Vapaa-ajan melu on tällä hetkellä vakavin uhka suomalaisten nuorten kuulolle. Tutkimustulosten valossa kuulonhuollon ohjeistuksia ja käytäntöjä on tarpeen tarkistaa suomalaisessa perusterveydenhuollossa.
Viimeksi päivitetty: 30.11.2015