Suunnittelusta odottamattomiin lopputuloksiin. Prosessirelationaalinen käytäntönäkökulma ymmärtämään strategian kehkeytymistä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, TA105

Väitöksen aihe

Suunnittelusta odottamattomiin lopputuloksiin. Prosessirelationaalinen käytäntönäkökulma ymmärtämään strategian kehkeytymistä

Väittelijä

Kauppatieteiden maisteri Hanna Okkonen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikkö

Oppiaine

Kansainvälinen liiketoiminta

Vastaväittäjä

Apulaisprofessori Katja Maria Hydle, Oslon yliopisto

Kustos

Professori Vesa Puhakka, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Strategisesta suunnittelusta hiljaisten toimintatapojen kautta odottamattomiin lopputuloksiin

Strategian ja siihen liittyvän suunnittelun painoarvo organisaatioissa on suuri, ja se nähdään usein perustana organisaation menestykselle. Strategiaan maalataan kuva toivotusta tulevaisuudesta, osoitetaan polku sinne, hahmotetaan mahdolliset esteet ja uhat sekä liitetään nykyhetkeen sopivia arvoja. Strateginen suunnitelma on voimakas: sen avulla vakuutetaan rahoittajat ja muut sidosryhmät.

Kuitenkin strategiat usein epäonnistuvat. Jatkuvasti muuttuva maailma ja odottamattomat tilanteet ovatkin muuttaneet sekä liikkeenjohdon että tutkijoiden käsityksiä strategisen suunnittelun merkityksestä: staattiset suunnitelmat eivät kuvaa sitä hektistä ja alati vaihtuvaa toimintaympäristöä, joita liikkeenjohto kohtaa päivittäisessä työssään. Usein kun strategia on puolen vuoden työn jälkeen valmis, on tilanne jo muuttunut.

Strategiatutkimuksessa onkin pitkään ollut vallalla ymmärrys siitä, että organisaation lopputuloksen kannalta merkittävää ei olekaan välttämättä strateginen suunnittelu ja strategiadokumentti, vaan ne tavat, joilla päivittäisiä käytänteitä tuotetaan ja ylläpidetään läpi organisaation. Mutta jos organisaation strategista suuntaa ohjaavatkin nämä hiljaiset, sosiaalistumisen kautta hankitut tavat toimia, mikä rooli strategisella suunnittelulla sitten on nykypäivän organisaatioissa? Näiden kahden strategiamuodon, suunnittelemattoman ja suunnitellun, keskeisiä yhdistäviä mekanismeja ei vielä ymmärretä tarpeeksi syvällisesti, jotta voitaisiin luoda uusia malleja strategiatyöstä, joka soveltuu hektisesti muuttuvaan maailmaa, ja jossa strategia ymmärretään jatkuvana prosessina yhteisenä, sosiaalisena saavutuksena.

Väitöskirjan keskiössä onkin edistää strategian tutkimuskenttää ja selvittää, kuinka nämä kaksi strategian muotoa yhdistyvät, ja millaisin lopputuloksin. Tämä tavoite mielessä tutkimus seuraa etnografisin menetelmin puolentoista vuoden ajan suomalaista ohjelmistoyritystä, joka pyrkii kansainvälisille markkinoille julkisen terveydenhuollon sektorilla. Tarkastelun kohteena on sekä johdon strateginen suunnittelu että kohdeorganisaation jokapäiväinen toiminta läpi organisaation.

Väitöskirja esittää empiirisesti perustellun mallin, joka kuvaa, kuinka eri käytänteet muokkaavat strategiaa kolmella tavalla johdon kontrollin ulottumattomissa. Ensimmäiseksi strategisessa suunnittelussa sosiokulttuurinen tausta toimii alustana, joka määrittelee raamit strategisille tavoitteille. Toiseksi jokapäiväisessä toiminnassa eri käytänteet läpi organisaation asettavat mahdollisuudet ja rajat strategisille aktiviteeteille. Kolmanneksi sosiaalistumisen kautta hankitut toimintamallit muokkaavat strategisia aktiviteetteja johtaen odottamattomiin tapahtumiin. Nämä odottamattomat tapahtumat luovat uuden merkityksen strategiselle suunnittelulle: sen sijaan että johto keskittyy tulevaisuuteen, nämä odottamattomat hetket paljastavat osia hiljaisesta tavasta toimia, joilla on voima muuttaa koko organisaation strategista suuntaa.

Tämän tutkimuksen valossa strategisen suunnittelun rooli on tehdä jatkuvassa muutoksessa toimiminen mahdolliseksi, mutta samalla tulee ymmärtää, että strategia elää päivittäisissä käytänteissä. Tutkimuksen tulokset korostavat strategisoinnin jatkuvaa luonnetta, jossa tarkastelun kohteena tulisi olla odottamattomat tapahtumat sekä se, kuinka organisatorista elämää ylläpidetään ja toistetaan. Vasta kun nämä hiljaiset toimintamallit tunnistetaan on mahdollista uudelleen organisoida ja sen seurauksena muuttaa strategista suuntaa.
Viimeksi päivitetty: 5.9.2022